Tämän tutkimuksen aiheena on lapsen osallisuuden sekä tahdonvastaisuuden käsitteen tarkastelu huostaanottoprosessien yhteydessä. Tutkimuksessa on aiempien tutkimusten sekä valikoidun aineiston avulla tarkasteltu lapsen osallisuuden käsitettä sekä lapsen osallisuuden toteutumista huostaanottoprosessissa. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu tahdonvastaisuuden käsitteen ilmenemistä huostaanottoa koskevassa aineistossa. Tutkimuksen tavoitteena on ollut ymmärryksen lisääminen lapsen osallisuuden sekä tahdonvastaisuuden erityispiirteistä vaikeissa lastensuojelun tilanteissa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat tahdonvastaisuuden käsite ja Roger Hartin (1992) sekä Harry Shierin (2001) luomat mallit lapsen osallisuudesta. Tutkimus on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa voi nähdä piirteitä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Tutkimuksen aineistoa on haettu viidestä eri tietokannasta, joissa hakusanoina ovat olleet lastensuojelu ja huostaanotto. Aineistoa on rajattu myös kielen, saatavuuden ja julkaisuajankohdan mukaan. Lopulliseen työhön on käytetty seitsemää vertaisarvioitua aineistoa. Aineiston avulla pyrittiin muodostamaan näkemys siitä, miten lapsen osallisuus huostaanottoprosesseissa kuvautuu ja miten tahdonvastaisuuden käsite aineistossa näyttäytyy. Tutkimustulosteni perusteella lapsen kuuleminen juridishallinnollisena toimena toteutuu verrattain usein. Hallinto-oikeuden käytännöt ovat kuitenkin aikuisjohtoisia ja lapsen osallisuus ei huostaanoton prosesseissa vaikuta saavuttavan tasoja, joissa lapsi voisi toimia tasavertaisena aikuisen kanssa. Lapsen osallisuus edellyttää aina vuorovaikutteista suhdetta aikuiseen ja on riippuvaista aikuisen sille antamista mahdollisuuksista. Tahdonvastaisuuden käsite on huostaanottoprosesseissa oikeusperusteinen, mutta vastustuksen ilmaisijaa tai tapaa ei kuvata tarkemmin. Lapsen osallisuuteen ei huostaanoton prosesseissa kiinnitetä riittävästi huomiota. Johtopäätöksissä tutkimusten tulosten pohjalta on laadittu malli, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota niihin lapsen osallisuuden ulottuvuuksiin, jotka tutkimustulosten perusteella on huostaanottoprosessissa tärkeää huomioida.