Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi toteutettiin vuosina 2022–2023 ja se koski kaikkia suomalaisia korkeakouluja. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena oli muodostaa kansallinen kokonaiskuva korkeakoulupedagogiikan nykytilasta. Arviointi toteutettiin systeemisesti ja monimenetelmällisesti. Arviointikysymykset olivat: ▪▪ Millainen on korkeakoulupedagogiikan nykytila suomalaisissa korkeakouluissa? ▪▪ Miten korkeakouluissa uudistetaan, tuetaan ja kehitetään korkeakoulupedagogiikkaa? ▪▪ Millaisia ovat korkeakoulujen pedagogiset linjaukset ja toimintamallit, digitalisaation rooli opetuksessa ja oppimisessa, korkeakoulujen sisäinen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen ja tuki sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö pedagogiikan kehittämiseksi? ▪▪ Miten korkeakouluissa tuetaan ja kannustetaan opettajia pedagogisen osaamisen kehittämiseen? Arvioinnissa käytettiin laajasti erilaisia aineistoja: opiskelijakyselyn vastauksia (N = 7 506), opettajakyselyn vastauksia (N = 3 064), pedagogisten johtajille suunnattujen kysymysten vastauksia (N = 370), korkeakoulukyselyn vastauksia (N = 36), työpajatyöskentelyä yksilötehtävineen kuudessa korkeakoulussa sekä fokusryhmähaastatteluita. Lisäksi arvioinnin loppuvaiheessa käsiteltiin alustavia johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia kehittämisseminaarissa, jonka keskusteluiden muistiinpanot toimivat myös aineistona. Keskeiset vahvuudet ▪▪ Korkeakoulujen pedagogisen linjausten ja toimintamallien yhteys strategiaan on selkeä. ▪▪ Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen välinen yhteys toteutuu hyvin, erityisesti opetussisällöissä. ▪▪ Korkeakoulujen opetuskulttuurit ovat pedagogiseen koulutukseen ja kehittämiseen suuntautuneita sekä opettajien välistä yhteistyötä tukevia. ▪▪ Opiskelijat kokevat pääsääntöisesti, että opiskelijoiden kohtelu on yhdenvertaista ja kunnioittavaa, ja opiskeluilmapiiri on hyvä. ▪▪ Suomalaisessa korkeakoulupedagogiikassa on keskeistä opiskelijalähtöisyys, digitalisaatio ja monipuoliset opetusmenetelmät. Keskeiset kehittämissuositukset ▪▪ Opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointia tulee tukea aikaisempaa vahvemmin monipuolisin keinoin. ▪▪ Korkeakoulujen tulee selkiyttää opetuksen kehittämiseen liittyvät palautesyklit: monipuolisen palautetiedon kerääminen, analysoiminen, kehittämiskohteiden tunnistaminen, kehittämistoimenpiteistä päättäminen ja toteuttaminen, kehittämistoimenpiteiden seuranta ja raportointi sekä muutoksista kertominen korkeakoulun, yksiköiden, koulutusohjelmien, opettajien ja opiskelijoiden tasoilla. ▪▪ Työelämänäkökulmaa tulee vahvistaa kaikessa korkeakoulutuksessa. Työelämän edustajat tulee ottaa nykyistä kiinteämmin mukaan opetussuunnitelmatyöhön ja koulutuksen kehittämiseen. ▪▪ Korkeakoulujen tulee edellyttää pedagogisilta johtajilta pedagogista osaamista sekä kiinnostusta korkeakoulupedagogisen toiminnan kehittämisen johtamiseen. Pedagogisen johtamisen tulee olla tavoitteellista ja linjakasta. ▪▪ Korkeakoulupedagogiikassa tulee entisestään vahvistaa kestävän kehityksen, jatkuvan oppimisen, monitieteisyyden ja digitalisaation näkökulmia sekä linjata tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa.