Ihmistä tutkivat monet tieteet. Jotkut niistä selvittävät hänen fyysistä olemustaan, kun taas toiset paneutuvat ihmislajin yhteisöihin, yhteiskuntiin ja elämäntapoihin. Tässä teoksessa tarkastellaan tutkimusalueita, jotka perinteisesti kuuluvat psykologian ja filosofian alueelle. Tutkimuksen kohteena on ihmisen kokemus, jossa voidaan kulttuurista riippumatta havaita ajatus-, tunne- ja tahtorakenteita. Toisaalta on mahdollista tarkastella myös mielikuvia ja halumuodosteita. Tärkeitä ovat myös aistimukset ja havaintorakenteet. Kieli heijastaa olemassa olevia kokemuksen osatekijöitä osuvasti. Tähän teokseen perehtymällä voi lisätä kykyään tunnistaa psyyken vaihtelevia muotoja. Ihmisen hermoston ja aivojen toiminnan perustalta kehittyy hämmästyttävän selkeitä mielen sisäisiä ilmiöitä. Aivot ovat fyysisesti ikään kuin sekavaa harmaata massaa, mutta mielen toiminta ja järjestys ovat ihmislajille tyypillistä. Tässä ei olla niinkään kiinnostuneita mielen sisällöistä, vaan etupäässä mielen rakenteista ja funktioista. Seuraavat tarkastelut perustuvat näkemykseen, että psyyke koostuu kolmesta peruslaadusta eli lyhyesti ajattelusta, tunteesta ja tahdosta. Kyseessä ovat laajat ilmiöt, joten oikeampaa olisi puhua vaikkapa ajatusolemuksesta (kognitiivisista prosesseista), tunne-elämästä (emootioista) ja tahtotoiminnoista. Tässä käytetään usein kuitenkin lyhyitä ilmaisuja ajattelu, tunne ja tahto, vaikka niillä tarkoitetaan moniulotteisia rakenteita. Ne kietoutuvat monin tavoin keskenään ja esiintyvät yhtä aikaa kokemuksessa, eikä niiden välillä ole selvää rajaa kokemuksen hetkellä.