Asiakastietojärjestelmät ovat sosiaalialan ammattilaisten keskeinen työväline, ja järjestelmien tulisi kansallisten tavoitteiden mukaisesti olla käytettävyydeltään hyviä sekä tukea tiedon hyödyntämistä. Sosiaalialan työssä on keskeistä hahmottaa asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti, huomioiden kaikki asiakkaan arkeen ja elämäntilanteeseen vaikuttavat osatekijät. Tässä pro gradussa tutkitaan sosiaalialan ammattilaisten käyttäjäkokemuksia käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Erityisesti keskitytään ammattilaisten kokemuksiin järjestelmien käytettävyydestä osana arkisia työtehtäviä sekä miten järjestelmät tukevat ammattilaisten työn kannalta keskeisiä tehtäviä liittyen tapauskohtaiseen asiakkaan tilanteen hahmottamiseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto on valtakunnallisen sosiaalialan korkeakoulutetuille ammattilaisille vuonna 2020 toteutetun STePS 3.0 -kyselytutkimuksen osa-aineisto. Aineisto koostui 980 vastaajasta ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen yhteydessä toteutettiin kartoittava kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus oli selvittää, mitä tutkimuksen keinoin on saatu selville asiakastietojärjestelmien käytettävyydestä ja käyttäjäkokemuksista. Tulokset osoittavat, että 38 % vastaajista arvioi järjestelmien käytettävyyden hyväksi. Myös aiempi tutkimus paljastaa, että järjestelmien käytettävyydessä on parannettavaa, vaikka aiempaa kansainvälistä sosiaalialan asiakastietojärjestelmien tutkimusta ei juurikaan paikanneta käytettävyyden alueelle. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että ammattilaisten tarpeet työn toteuttamiseksi järjestelmän tuella ovat ristiriidassa organisaation tarpeiden kanssa. Ammattilaiset kokevat järjestelmien informaation laadun olevan hyvää, mutta järjestelmissä tiedon esittämistapa ei tue ammattilaisia riittävästi asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisessa. Käytettävyys on vahvin ja tietojärjestelmän informaation laatu toiseksi vahvin ennustava tekijä ammattilaisten kokemalle asiakastietojärjestelmän tuelle sosiaalialan tapauskohtaisen tiedon muodostamisessa. Vastaajista 42 % koki käyttämiensä asiakastietojärjestelmien tukevan heikosti ja 34 % hyvin tapauskohtaista tiedon hahmottamista. Jatkotutkimusta tietojärjestelmien käytettävyydestä ja tuesta asiakkaan tapauskohtaisen tiedon muodostukselle tarvitaan, jotta tutkimustietoa voidaan hyödyntää tietojärjestelmien kehittämistyön tukena.