Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten futsalpelaajien urapolkujen eri vaiheita ja tekijöitä. Tutkimuksessa futsalpelaajien urapolkuja tarkasteltiin futsaluran taitekohtien, asuinpaikan, ja monilajisuuden näkökulmista. Aiempaa tutkimusta suomalaisten futsalpelaajien urapoluista ei ole saatavilla ja kansainvälisestikin futsalpelaajien urapolkujen tutkimus on vähäistä. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla saadaan käsitystä siitä, millaisista taustoista suomalaiset futsalpelaajat ovat uransa rakentaneet.

Tutkimuksen kohdejoukko koostui 131 suomalaisesta miesfutsalpelaajasta. Heistä 13 oli pelannut korkeimmillaan Suomen futsalmaajoukkueessa, 85 Futsal-Liigassa, 31 Futsal-Ykkösessä ja kaksi pelaajaa vastasi korkeimmaksi tasokseen ”joku muu”. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2022. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Muuttujien analysoinnissa on käytetty keskihajontoja, keskiarvoja, ristiintaulukointia, yksisuuntaista varianssianalyysiä ja Pearsonin korrelaatiokerrointa.

Tulokset osoittivat, että korkeimmillaan Suomen futsalmaajoukkueessa, Futsal-Liigassa ja Futsal-Ykkösessä pelanneiden pelaajien uran taitekohtien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Kun tarkasteltiin uran taitekohtien yhteyttä syntymävuoteen, havaittiin jokaisessa taite-kohdassa yhteys. Mitä myöhemmin pelaaja on syntynyt, sitä nuorempana hän on saavuttanut tutkimuksessa tarkastellut taitekohdat. Vertaillessa futsalin menestystasoa korkeimpaan sarja-tasoon, jolla on pelannut jalkapalloa, havaittiin, että Suomen futsalmaajoukkueessa pelanneet pelaajat ovat pelanneet myös jalkapalloa korkeammalla tasolla kuin Futsal-Liigassa tai Futsal-Ykkösessä pelanneet pelaajat. Lisäksi Futsal-Liigassa pelanneet pelaajat ovat pelanneet keskimäärin korkeammalla tasolla jalkapalloa kuin Futsal-Ykkösessä pelanneet pelaajat. Muulla organisoidulla tai organisoimattomalla harrastamisella nuoruudessa ei havaittu olevan yhteyttä futsalmenestykseen aikuisuudessa. Tulokset kuitenkin osoittivat, että iän kasvaessa organisoitujen muiden lajien määrä laskee. Maajoukkuepelaajilla ja Futsal-Liigapelaajilla organisoimattomien muiden lajien määrät nousivat 15 ikävuoteen asti, jonka jälkeen määrä taas laski. Futsal-Ykkösen pelaajilla organisoimattomien muiden lajien määrät pysyivät samana ikävuosina 6–12, minkä jälkeen määrä nousi ja 15 ikävuodesta eteenpäin määrä taas laski. Tuloksista selvisi myös, että futsalpelaajat kokivat erityisesti joukkuepallopelien edistäneen heidän futsaluraansa. Tarkasteltaessa futsalpelaajien asuinpaikkaa nuoruudessa huomattiin, että suurin osa futsalpelaajista on asunut Pirkanmaalla. Maakuntien välillä oli myös huomattavia eroja minkä ikäisenä futsalin organisoitu harrastaminen on aloitettu.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että myöhemmin syntyneet pelaajat ovat saavuttaneet uran taitekohdat nuorempana kuin aiemmin syntyneet pelaajat. Voidaan myös todeta, että menestyneemmät futsalpelaajat näyttävät tutkimuksen tulosten perusteella eroavan aiemmalla jalkapallotaustalla.