Kandidaatintutkielma käsittelee Riitta Meurmanin kokoelman Venäjän Karjalaisissa käspaikoissa esiintyviä kirjottuja kuva-aiheita. Nämä käspaikat on valmistettu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun lopun välisenä aikana. Meurmanin käspaikkakokoelma on lahjoitettu Suomen ortodoksiselle kirkkomuseo Riisalle vuoden 2021 lopussa. Tutkielmassa käytettävä alkuperäisaineisto on saatu Riisasta ja rajattu koskemaan 22 Meurmanin kokoelman Venäjän Karjalaista käspaikkaa. Tutkimuskysymyksiä ovat: mitä luontoon liittyviä kuva-aiheita Riitta Meurmanin kokoelmassa esiintyy ja mitä nämä kuva-aiheet merkitsevät. Aineistoa tarkastellaan tapaustutkimuksen näkökulmasta hyödyntäen Warburgin koulukunnan käsityksiä kuvista ja niiden vaellusreiteistä sekä Panofskyn ikonografista menetelmää. Tutkielma selvittää Meurmanin kokoelman Venäjän Karjalaisten käspaikkojen kuva-aiheita paneutumatta yksityiskohtiin, mutta käsittelee kattoteemoja yleisellä tasolla. Tutkielman loppupuolella tarkastellaan kahden käspaikan epäselväksi jääviä kuva-aiheita, jotka esimerkkien perusteella tunnistetaan linnuiksi. Tutkielmassa on tullut ilmi, että Venäjän Karjalaisissa käspaikoissa käytetty kuvasto on kulkeutunut Venäjän Karjalaan pääosin suomalais-ugrilaisilta kansoilta, Lähi-Idästä ja Venäjältä. Karjalaiset ovat muokanneet näistä omanlaisensa, saaden innoitusta heitä ympäröivästä luonnosta ja kansanperinteestä. Venäjän Karjalassa suosittuja luontoaiheita ovat olleet erilaiset puut, erityisesti elämänpuut, kukat ja kasviornamentiikkaa sekä Karjalalle muutenkin tyypilliset linnut. Meurmanin kokoelman Venäjän Karjalaisissa käspaikoissa korostuu kukkien ja kasviornamentiikan määrä, mikä johtuu niiden suht nuoresta iästä. Vanhempaa perinnettä seuraa erilaiset lintu- ja elämänpuuaiheet.