Itämeri on haastava elinympäristö eliölajeille. Sen syntyhistoria ja nykyiset olosuhteet vaikeuttavat lajien levittäytymistä alueelle ja toisaalta aiheuttavat sopeutumista, jopa lajiutumista. Itämeressä on havaittu uusi endeeminen kampelalaji, Itämeren kampela, jota ei voida erottaa kampelasta ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Sopivan tunnistusmenetelmän löytäminen on tärkeää sekä luonnonsuojelun että kalatalouden tarpeisiin. Tässä työssä tutkittiin onko Itämeressä esiintyvien kryptisten kampelalajien otoliittien ääriviiojen muodossa eroja ja arvioitiin onko otoliitin ääriviivan muotoon perustuvua muotoanalyysi lajeille sopiva tunnistusmenetelmä. Lisäksi tutkittiin erottaako menetelmä Pulmankijärvessä esiintyvät kampelat Itämeren sukulaisistaan. Menetelmänä käytettiin R- tilasto-ohjelmiston shapeR- pakettia. Tutkimusta varten geneettisin menetelmin tunnistettujen kampeloiden otoliitit kuvattiin ja saadulle aineistolle suoritettiin muotoanalyysi Wavelet ja Fourier menetelmillä shapeR- pakettia käyttäen. Klusterianalyysillä ja lineaarisella erottelevalla analyysillä arvioitiin, kuinka hyvin eri lajien ja populaatioiden yksilöt voidaan tunnistaa ja lisäksi ANOVA:lla tutkittiin otoliiteista kerättyjä muoto muuttujia. Otoliitin koko muuttujat eivät eronneet tilastollisesti merkittävästi lajien välillä, otoliitin eri puolien välillä tai saman yksilön vasemman ja oikean otoliitin välillä. Kun kaikkia ryhmiä tutkittiin samaan aikaan, otoliitin ääriviivan muodossa oli ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Tunnistusprosentti kaikkien tutkittujen ryhmien välillä lineaarista erottelevaa analyysiä käyttäen oli 74%. Vaikka tunnistusprosentti oli varsin hyvä (77 %) Itämerestä pyydettyjen lajien välillä, otoliittien ääriviivojen muodossa ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja standardoituja Wavelet tai Fourier kertoimia käytettäessä. Korkein saatu tunnistusprosentti Itämeren ja Pulmankijärven kampeloiden välillä oli 65% ja Itämeren kampelan ja Pulmankijärvestä pyydetyn kampelan välillä 90%. Vaikka tunnistusprosentit olivat korkeita, ryhmien tunnistusmenestyksen tarkempi tarkastelu osoitti, että korkea kokonaistunnistusprosentti perustuu menetelmän kykyyn tunnistaa lähes kaikki Itämeren kampela yksilöt oikein ja muut ryhmät heikosti. Otoliittien ääriviivan muoto analyysi ei siis ole luotettava tunnistusmenetelmä tutkituille lajeille. Jatkossa on syytä tutkia voidaanko muotoanalyysin tunnistusastetta parantaa.