Kotimaan kalankasvatuksella ei pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää. Tuotannon lisääminen perinteisin läpivirtausmenetelmin on kuitenkin ongelmallista mm. ympäristövaikutusten vuoksi. Potentiaalinen vaihtoehto lisätä tuotantoa olisi kiertovesikasvatus, jossa käytettävää vettä kierrätetään kasvatusaltaiden ja puhdistuslaitteiston välillä. Kasvatukseen käytettävän veden määrä on näin pienempi ja ravinteiden poisto helpompaa kuin läpivirtauskasvatuksessa. Yhdistetyssä kiertovesi- ja merikasvatuksessa kalat kasvatetaan ensin kiertovedessä, minkä jälkeen ne siirretään mereen jatkokasvatukseen. Menetelmän avulla on mm. mahdollista nopeuttaa tuotantokiertoa. Sen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin ei juurikaan ole tutkittu. Lisäksi kiertovesikasvatetun kalan kasvusta merellä on toistaiseksi vain vähän tietoa ja kokemuksia, minkä vuoksi aihe vaatii vielä lisätutkimuksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, eroaako kierto- ja osittaiskiertovedessä kasvatettujen kirjolohien (Oncorhynchus mykiss) kasvuun lähtö makean ja suolaisen veden olosuhteisiin siirtämisen jälkeen. Tavoitteena oli myös selvittää kirjolohen koon vaikutusta kasvuun lähtöön siirtämisen jälkeen. Kirjolohenpoikasia kasvatettiin kierto- ja osittaiskiertovedessä, joista poikasia siirrettiin makeaan ja suolaiseen veteen. Siirroista ensimmäinen toteutettiin kesäkuussa ja toinen syyskuussa. Alkunäytteenotto suoritettiin ennen siirtoja ja loppunäytteenotto viiden viikon kuluttua siirrosta. Poikasten kasvua seurattiin mittaamalla ja punnitsemalla poikasia ja lisäksi niiden fysiologisia vasteita siirtoihin selvitettiin verinäytteistä otettujen mittausten (hematokriitti, osmolaliteetti, kloridi- ja kortisolipitoisuus) perusteella. Kesäkuussa suoritetussa siirrossa osittaiskiertovedessä kasvatetut kirjolohet kasvoivat makeassa vedessä merkitsevästi paremmin kuin suolaisessa vedessä, mutta kiertovedessä kasvatetuilla kirjolohilla eroa kasvussa ei havaittu. Syyskuussa suoritetussa siirrossa sekä kierto- että osittaiskiertovedessä kasvatetut kirjolohet kasvoivat makeassa vedessä merkitsevästi paremmin kuin suolaisessa vedessä. Kirjolohien fysiologisissa vasteissa siirtoon ei juurikaan havaittu merkitseviä eroja. Näin ollen stressi ei näyttäisi selittävän eroja kirjolohen kasvuun lähdössä. Tämän tutkielman perusteella eri kiertovesiolosuhteissa kasvatettu kirjolohi kasvaa suolaisessa vedessä heikommin kuin makeassa vedessä. Syyt tähän täytyisi selvittää, jotta yhdistettyä kiertovesi- ja merikasvatusta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.