Tämä tutkimus on kriittisen diskurssintutkimuksen näkökulmasta toteutettu argumentaatiotutkimus Euroopan komission edustajien käyttämistä legitimointistrategioista. Tutkimus lähtee kiinnostuksesta siihen, millaisia legitimointistrategioita Euroopan unionin edustajat käyttävät edistääkseen laajentumispolitiikkaa Länsi-Balkanilla sekä siitä, millaisia diskursseja Länsi-Balkanin ja EU:n suhteesta muodostuu heidän puheissaan.

Tutkimuksen aineiston muodostavat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja naapuruussuhteista sekä laajentumisesta vastaavan komissaari Oliver Várhelyin Länsi-Balkanin laajentumista puolustavat puheet. Ajallisesti tämä aineisto sijoittuu ajankohdalle 19.10.2019 ja 19.10.2021, jolloin ensin Ranska ja sen jälkeen Bulgaria estivät vetollaan Albanian ja Pohjois-Makedonian liittymisneuvotteluiden aloituksen. Tämä rajaus mahdollistaa legitimointistrategioiden tarkastelun poikkeustilanteessa, jossa jäsenvaltion ja EU-elimen välinen kiista on pysäyttänyt EU:n ulkopolitiikan etenemisen.

Sovellan analyyttisenä työvälineenä van Leeuwenin legitimointikategoriointia, josta käytin auktorisoinnin, moraalisen evaluoinnin, rationalisoinnin ja myytittämisen luokkia. Kriittinen diskurssintutkimuksen viitekehys tarjoaa tutkimukselle näkökulman tarkastella puheissa esiintyvää diskursiivista vallankäyttöä. Puheiden kontekstin ymmärryksen syventämiseksi erittelen teoriaosassa Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin suhdetta laajentumispolitiikan näkökulmasta.

Tutkimus osoitti komission edustajien käyttävän monipuolisesti erilaisia legitimointistrategioita, mutta legitimoinnin ytimen muodostivat välineellisen rationalisoinnin sekä moraaliin vetoavat legitimointistrategiat. Diskursiivisesti Länsi-Balkanin valtiot esitettiin luontaisena osana Eurooppaa ja Euroopan unionia. Lisäksi tekninen päätöksenteko korvattiin moralisoidulla lupauksiin vetoavalla diskurssilla laajentumisen jatkamiseksi.