Tutkielmassa on tarkasteltu suomalaista kotoutumispolitiikkaa painottuen vuonna 2025 voimaan astuvaan kotoutumislain kokonaisuudistukseen. Lakiuudistus tulee korvaamaan nykyisen lain kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Tutkielmalla tuotettiin uutta tietoa maahan muuttaneille, kotoutumistyön ammattilaisille, kotoutumispolitiikkaa määrittäville tahoille sekä tiedeyhteisölle. Lisäksi tutkielmalla pyrittiin haastamaan sosiaalityöntekijöitä aktiivisemmin politiikkatutkimuksen pariin ja tuomaan näkyväksi kotoutumispolitiikan tehostamiseen ja työkeskeisyyteen liittyvää poliittista ongelmaa. Kyseessä on laadullinen sosiaalityön oppiaineeseen kuuluva politiikka-analyysi, jossa politiikka-analyysin lisäksi hyödynnettiin aineiston analyysissa poliittista diskurssianalyysia sekä tästä johdettua Fairclough’n ja Fairclough’n (2012) valmista analyysikehikkoa, jota on mukailtu tutkielmaan sopivammaksi. Tutkielman dokumenttiaineisto koostui julkisesti saatavilla olevista kotoutumislakia koskevista lainvalmisteluasiakirjoista sekä asiantuntijalausunnoista. Tutkielmassa on kaksi tutkimuskysymystä, joissa on tarkasteltu kotoutumislain kokonaisuudistuksen premissejä sekä sitä, millainen painoarvo uusliberalismilla ja uusliberaalilla ihannekansalaisuudella suomalaisessa kotoutumispolitiikassa on. Tutkielma liittyy kriittiseen teoriaperinteeseen, ja tutkielman teoreettis-käsitteellinen viitekehys koostuu uusliberalismin, poliittisen agendan sekä työkansalaisuuden ja uusliberaalin ihannekansalaisuuden käsitteistä. Lisäksi viitekehys sisältää maahan muuttaneiden työllisyyteen liittyvää tarkastelua. Analyysin tulokset on jaoteltu tutkielmassa olosuhde-, tavoite-, arvo- ja toimintapremisseihin sekä mahdollisiin seurauksiin ja vaikutuksiin, joita lakiuudistuksella voi olla. Tulokset on kuvattu kokonaisuudessaan liitteenä olevassa taulukossa (liite 2). Kotoutumispolitiikan uusliberalismiin ja ihannekansalaisuuteen liittyviä painotuksia tunnistettiin niin olosuhteiden, tavoitteiden, arvojen, toiminnan sekä seurausten tasolla. Tunnistettuja painotuksia olivat työllistymisen nopeuttaminen ja tehostaminen, markkinatalousajattelu, auttamiseen liittyvä hyötyajattelu, työllistyminen keskeisimpänä mittarina kotoutumisessa sekä yksilön vastuiden, velvollisuuksien, vapaan valinnan ja tasavertaisien mahdollisuuksien korostaminen. Kotoutumispolitiikan sekä lakiuudistuksen tunnistettiin olevan vahvasti työkeskeisiä.