Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, miten eri persoonallisuuspiirteet ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen varhaisaikuisuudessa. Yhteyttä tarkastellaan fyysisen aktiivisuuden muotojen ja intensiteetin pohjalta. Tämän lisäksi katsauksessa esitetään, miten tutkimustulokset ovat peilattavissa liikuntapedagogiikan kontekstiin. Persoonallisuuden piirteiden huomioiminen koulumaailmassa on hyvin merkityksellistä, sillä opetussuunnitelman perusteet painottavat oppilaiden yksilöllisyyden huomioimista sekä opetuksessa, että sen suunnittelemisessa. Tähän kirjallisuuskatsaukseen on järjestelmällisellä tiedonhaulla koottu relevantit tutkimustulokset katsauksen aiheen tarkastelun näkökulmasta. Aluksi kuvataan kokonaisuudessaan fyysisen aktiivisuuden, persoonallisuuden ja viiden suuren persoonallisuuspiirteen käsitteitä. Seuraavaksi tarkastellaan yksitellen kunkin persoonallisuuspiirteen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja sen muotoon sekä intensiteettiin. Lopuksi tehdään yhteenveto tuloksista ja pohditaan, miten havainnot näyttäytyvät koulumaailmassa ja ovat peilattavissa liikuntapedagogiikan kontekstiin. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että persoonallisuuspiirteistä toiset ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen toisia merkittävämmin. Persoonallisuuspiirteistä ulospäinsuuntautuneisuuden, tunnollisuuden ja neuroottisuuden huomattiin ennustavan merkittävimmin fyysisen aktiivisuuden tasoa. Ulospäinsuuntautuneisuuden ja tunnollisuuden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen todettiin olevan positiivinen, kun taas neuroottisuuden osalta yhteys näyttäytyi negatiivisena. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää yksilöllisiä liikuntasuunnitelmia laadittaessa sekä psykologian että liikuntapedagogiikan tieteenalan jatkotutkimuksissa. Liikuntapedagogiikan kontekstissa katsauksen tulokset ovat hyödyksi esimerkiksi liikuntatuntien aikaisten oppimista tukevien ryhmäjakojen muodostamisessa.