Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella fiktiivisten kirjailijahahmojen representaatioita elokuvissa sekä kuinka kirjoittamisen prosessia ja kirjallista maailmaa elokuvissa esitetään. Tutkimusaineistona oli kahdeksan englanninkielistä elokuvaa vuosilta 2011–2019, joissa oli yhteensä 19 kirjailijahahmoa.

Teoreettisena kattokäsitteenä tutkimukselle toimii representaatio kulttuurintutkimuksen näkökulmasta ja viitekehyksenä aiempi henkilöhahmotutkimus. Yleisesti tutkimus nojaa kulttuurintutkimukselliseen laadulliseen sisällönanalyysiin ja keskeisenä tutkimusmetodina oli Jens Ederin henkilöhahmojen analyysiä varten kehittämä malli, Clock of Character (henkilöhahmokello).

Kirjailijahahmojen elokuvallisten representaatioiden kautta voidaan havaita, että elokuvien kirjailijahahmojen esitetyt taustat ja lähtökohdat, kuten koulutus tai muu työtilanne olivat moninaisia. Tämä koski yhtä lailla heidän sosiaalisia suhteitaan niin henkilökohtaisessa elämässä kuin ammatillisesti. Tästä poiketen silmiin pistävimpänä tutkimuksessa nousi esiin, että kirjailijahahmoista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat länsimaalaisia, valkoihoisia, vammattomia ja heteroita. Vain yhdessä elokuvassa oli kirjailijahahmo, joka oli sekä tummaihoinen ja liikuntarajoitteinen. Luonteeltaan kirjailijahahmoja kuvattiin suurimmaksi osaksi itsekkäinä ja itsekeskeisinä, joskin muutama altruistinen hahmokin oli mukana.

Kirjoittamisen prosessin representaatioiden mukaan monet kirjoittamisen tavat ja välineet, kuten käsin- ja kirjoituskoneella kirjoittaminen olivat edustettuina ja edelleen relevantteja. Kirjoittamisen prosessin tavoitteena ja haasteena oli erityisesti löytää kirjallisuusagentti ja saada yhteys kustantajaan sekä käsikirjoitus julkaistua. Elokuvissa kirjoittaminen esitettiin pohjimmiltaan yksinäisenä työnä, mutta vertaispalautteen antaminen ja saaminen sekä yhdessä kirjoittaminen kuuluivat myös osana kirjoitusprosessiin. Kirjailijahahmojen lempiaiheeksi ilmeni halu kirjoittaa itsestä tai muista ihmisistä ja useat elokuvat kannattivat ajatusta, että kirjailijoiden luomat tekstit vastaavat niiden kirjoittajaa ja todellista maailmaa.

Kirjallista maailmaa esitettiin elokuvissa monien tapahtuminen, kuten signeeraus- tai julkaisutilaisuuksien, ja kirja-alan ammattilaisten, kuten kustannustoimittajien ja kirjallisuusagenttien kohtaamisten kautta. Kirjailijan menestyksen mittarina elokuvissa pidettiin sitä, että kirjailija joko kirjoittaa paljon menestyneitä kirjoja tai saa teoksen elokuvaoikeudet myytyä, ei niinkään se, paljonko teoksia luetaan. Muutamassa elokuvassa korostui myös ajatus siitä, että kirjoitetulla tekstillä voi olla erityisiä vaikutuksia maailmaan, hyvässä tai pahassa.