Työperäistä hyväksikäyttöä on tunnistettu Suomessa 2000-luvulla enenevissä määrin, ja työelämässä toimii siten yhä enemmän eriasteista työperäistä hyväksikäyttöä kohdanneita työntekijöitä. Ravintola-ala on muiden palvelualojen tavoin yksi keskeisimpiä hyväksikäytön riskialoja. Erityisen alttiina hyväksikäytölle ovat ulkomaalaiset työntekijät, joiden osuus palvelualoilla on kasvanut. Työperäistä hyväksikäyttöä kokeneiden tilanteesta työelämässä hyväksikäytön jälkeen on toistaiseksi saatavilla vain vähän tietoa. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on hahmottaa työperäistä hyväksikäyttöä kokeneen työntekijän esihenkilönä toimimisen erityispiirteitä ravintola-alalla sekä muodostaa niistä aineistolähtöinen malli käytännön esihenkilötyön tueksi. Tutkielman lähestymistapana on laadullinen tapaustutkimus ja tutkimusotteena aineistolähtöinen grounded theory -metodologia. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja koostuu seitsemästä HOK-Elannon ravintolaesihenkilön haastattelusta. HOK-Elannon ravintolatoimialalle rekrytoitiin aiemmissa työsuhteissaan työperäistä hyväksikäyttöä kokeneita työntekijöitä vuosina 2019–2021.

Tutkielman aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä grounded theory -analyysimenetelmällä ja siitä on muodostettu aineistolähtöinen malli. Tutkimustuloksia on tulkittu toimijuuskeskustelun, ennen kaikkea Margaret Archerin kriittiseen realismiin pohjautuvan toimijuuskäsitteen sekä Albert Banduran sosiokognitiivisen toimijuusteorian valossa. Analyysissä työperäistä hyväksikäyttöä kokeneen työntekijän esihenkilönä toimimisen erityispiirteet kiinnittyvät toimijuuskäsitteeseen. Keskeisinä piirteinä esihenkilötyössä näyttäytyivät hyväksikäyttöä kokeneen työntekijän matalana ilmenevän toimijuuden tukeminen sekä esihenkilön joustava toimijuus. Työntekijän toimijuuden tukemisessa oleellisinta on työntekijän perehdyttäminen työsuhteen ehtoihin ja suomalaisiin työelämäkäytäntöihin sekä työntekijän vuorovaikutusvalmiuksien ja substanssiosaamisen tukeminen. Hyväksikäyttöä kokeneen työntekijän esihenkilön toimijuudessa korostuu työntekijän yksilöllisistä tarpeista lähtevä mukauttaminen sekä esihenkilötyön vastuullisuus ja reflektiivisyys. Hyväksikäyttöä kokeneen työntekijän työhön integroitumisessa hyödytään jaetusta toimijuudesta, mikä myös rakentaa hyväksikäyttöä kokeneen työntekijän yksilöllistä toimijuutta.