Varhaiskasvatuksen työntekijäpula on herättänyt julkista keskustelua alan työoloista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia käsityksiä Opettaja-lehdessä rakentuu varhaiskasvatuksen työoloista, ja millaisia työnohjauksellisia ratkaisuja niiden kehittämiseksi rakentuu. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää erilaisia työolokäsityksiä paremmin, ja tarkastella, millaisia työnohjauksellisia ratkaisuja nousee esille työolojen kehittämiseksi.

Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, ja lähestymistapana oli fenomenografia. Tutkimusaineisto koostui Opettaja-lehden teksteistä vuosien 2018–2022 väliseltä ajalta. Tekstejä valikoitui yhteensä 134 kappaletta, joista muodostui tämän tutkimuksen lopullinen aineisto. Analyysimenetelmänä käytettiin fenomenografista analyysia. Analyysissa syntyi aineistolähtöisesti kaksi kuvauskategoriajärjestelmää.

Tulokset viittaavat siihen, että Opettaja-lehdessä työolot ymmärretään (1) yhteisöllisten, (2) työidentiteetin mukaisten, (3) ajankäytöllisten, (4) johtamiseen perustuvien ja (5) yhteiskunnallisten kokemusten kautta. Käsitykset ilmentävät sitä heikompia työoloja, mitä kaukaisempina työoloihin vaikuttavat tekijät ymmärretään omasta toiminnasta. Työolokäsitysten mukaan työoloja voidaan kehittää 1) ratkaisukeskeisen, (2) arkisen ja (3) johdollisen työnohjauksellisen toiminnan avulla. Työnohjaukselliset ratkaisut keskittyvät sekä työoloja heikentäviin että vahvistaviin tekijöihin. Tulokset nostavat esille mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita työnohjauksen mahdollisuuksista varhaiskasvatuksen työolojen kehittämiseksi.