Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä 3.–6.-luokkalaisten kokemuksiin kouluhyvinvoinnista. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, millä keinoilla kouluhyvinvointia ja koulussa viihtymistä voisi oppilaiden mukaan parantaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Aineisto koostui kahdentoista 3.–6.-luokkalaisen yksilöhaastatteluista, jotka toteutettiin alkuvuodesta 2023. Haastatteluiden litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Ohjaavana teoriana toimi Konun (2002) koulun hyvinvointimalli, joka koostuu neljästä hyvinvoinnin osa-alueesta: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Tutkimustuloksista ilmenee, että oppilaiden mielestä kouluhyvinvointiin vaikuttivat erityisesti vertaissuhteet, viihtyisät koulun tilat, mieluisat kouluaineet sekä opettajat. Tulosten mukaan kouluhyvinvointia voisi oppilaiden käsitysten perusteella parantaa sillä, että välitunneilla olisi paljon aktiviteetteja, jokaisella olisi paljon kavereita ja ketään ei kiusattaisi. Tutkimus osoitti, että vaikka oppilaat kokivat vaikuttamisen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet tärkeinä, heidän oli vaikea tunnistaa niitä kouluympäristössä. Konun (2002) hyvinvointimallin neljästä osa-alueesta eniten tuloksissa korostuivat sosiaalisten suhteiden sekä koulun olosuhteiden vaikutukset kouluhyvinvointiin. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että lasten äänen kuuleminen on tärkeää kouluhyvinvointikeskustelussa ja lisää tutkimusta tarvitaan alakouluikäisten osalta. Tutkimustulokset kouluhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ovat pääosin samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa.