Pankkitoiminta on yksi modernin talouden tärkeimmistä tekijöistä ja se on myös välttämätöntä kaupankäynnille ja teollisuudelle (Somashekar, 2000, s. 1). Sidosryhmät taas ovat Buchholtzin ja Carrollin (2009, s. 10) määritelmän mukaan ryhmiä tai yksilöitä, joilla on vähintään yksi panos organisaatioon ja jotka voivat sekä vaikuttaa organisaatioon että organisaatio voi vaikuttaa niihin. Strategia puolestaan Watermanin ym. (1980, s. 20) määritelmän mukaan kuvaa organisaation vastauksia ulkoisen ympäristönsä ennakoituihin muutoksiin sekä tapaa pyrkiä parantamaan asemaansa markkinoilla. Pankkien sidosryhmiin ja strategiaan liittyvää tutkimusta on tehty enimmäkseen muissa maissa 70-, 80- ja 2010-luvuilla.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, millainen strategia kohdeorganisaatiolla on ja mitkä ovat sille tärkeimmät sidosryhmät etenkin sen strategian ja liiketoiminnan kannalta. Kohdeorganisaatio on Suomessa toimiva säästöpankki, jonka sidosryhmiä tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Mitchellin ym. (1997) sidosryhmätypologian näkökulmasta, kun taas strategiaa tarkastellaan Porterin (1980) kolmen yleisstrategian ja Parnellin (2006) liiketoimintastrategian osatekijöiden pohjalta. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin, ja sen aineisto on kerätty haastattelemalla puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla kolmea kohdeorganisaatiossa esihenkilöasemassa olevaa henkilöä, jonka jälkeen haastattelut on analysoitu.

Havaittiin, että kohdeorganisaation strategia vaikuttaisi olevan erilaistamisstrategia ilman segmentointia matalalla markkinoiden kontrolloinnilla. Sidosryhmien merkittävyys vaikuttaisi vaihtelevan konttoreiden välillä, mutta kaikista tärkein sidosryhmä strategian ja liiketoiminnan kannalta voidaan havaita olevan Finanssivalvonta. Myös asiakkaat ja säätiö nousivat esille merkittävinä sidosryhminä, sekä kaikki haastateltavat kertoivat legitimiteetin olevan tärkeää kaikille sidosryhmille. Tutkimuksessa tehdyt havainnot voivat osaltaan heijastaa pankkitoimialan luonnetta sen ollessa toimialana hyvin säännelty sekä yhteiskunnan kannalta merkittävä. Lisäksi asiakkaiden merkittävyys voi heijastaa kohdeorganisaation asiakaskeskeistä strategiaa.