Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen kirjoittamisprosessia ja siinä olevia eroja novellien ja tarinallista journalismia edustavien tekstien välillä. Lisäksi tutkin sitä, millaisia vaikutuksia fiktion kirjoittamisella on kirjoittamisprosessiin. Tutkimuksen aineistona toimivat kolme itsekirjoittamaani novellia ja tarinallista journalistista tekstiä. Tekstit on kirjoitettu rinnakkain niin, että olen laatinut saman tapahtuma pohjalta sekä novellin että journalistisen tekstin. Tekstit ovat siis syntyneet pareittain aina saman tapahtuman pohjalta. Novellit ja journalistiset tekstit muodostavat tutkielmani taiteellisen osan. Taiteellisen osan kirjoittamisen aikana olen pitänyt työskentelypäiväkirjaa. Tutkimukseni on autoetnografista, koska tutkin omaa kirjoittamisprosessiani. Tavoitteenani on analysoida kirjoittamisprosessia käymällä läpi työskentelypäiväkirjani merkintöjä diskurssianalyysin avulla. Pyrin vertaamaan tulkintojani kirjoittamisprosessistani yleiseen kirjoittamisprosessin teoriataustaan. Tekstien fiktiivisyyttä käsittelen Dorrit Cohnin ei-referentiaalisen fiktio -käsitteen sekä hänen määrittelemiensä fiktion tunnusmerkkien avulla. Työskentelypäiväkirjan merkintöjen analysoinnin kautta esille nousi selkeästi se, että journalistinen kirjoittamisprosessi oli paljon suoraviivaisempi kuin novellien kirjoittamisprosessi. Syynä tähän on luultavasti journalismin vakiintunut työprosessi. Myös journalismin referentiaalisuus eli todelliseen maailmaan viittaaminen nopeutti kirjoitustyötä, sillä tekstin piti pysyttäytyä todellisissa tapahtumissa. Journalistisessa kirjoittamisprosessissa tapahtumat asetettiin juoneen, eli niistä tehtiin mielekäs kokonaisuus. Novelleiden kirjoittamisprosessia kuvaisin enemmän kehämäiseksi, sillä tekstiä palattiin muokkaamaan monta kertaa työprosessin aikana. Novellien aiheita ja hahmoja täytyi myös pohtia paljon ennen kirjoittamaan ryhtymistä.