Tavoitteeni tässä kandidaatintutkielmassa on ymmärtää unimaailman ja tiedostamattoman merkitys luovan kirjoittajan näkökulmasta. Kysyn, voiko syvemmällä itseymmärryksellä, ts. itsetietoisuudella saavuttaa tuloksia, jotka edistäisivät tavoitteitani luovana kirjoittajana. Tutkimuslauseeni on: Parantavatko unet kirjoittajan kognitiivisia, konatiivisia ja affektiivisia taitoja ja kirjoittamisen luovuutta? Hypoteesini on: Unet tuovat tajunnan tiedostamattomasta muistikuvia tietoisuuteen ja unet lisäävät kirjoittajan luovuutta unien aikaisen vapaan assosioinnin avulla, jolloin vanhat ja tuoreet muistikuvat organisoituvat sekä yhdistyvät uusilla ja yllättävillä tavoilla. Apuhypoteesini on: Kirjoittajan flow-tilassa tietoisuutta hallitsee imaginäärinen minä, jota voidaan episteemisesti selittää yhteydellä tiedostamattomaan. Kysyn implisiittiseesti, ovatko unia hyödyntävät kirjoittajat saavuttaneet itsetuntemuksessaan ja itsetietoisuudessaan jotain sellaista, joka edistää heidän luovuuttaan. Uskon, että omaa tiedostamatonta maailmaa tutkimalla ja tietoisuuteen tuomalla sekä rationaalisesti työstämällä löytöjä voi unimaailman ilmiöiden tutkiminen olla arvokas lähde ammentaa uusia sisältöjä ja raikasta ilmaisua luovaan kirjoittamiseen.