Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhden eteläsuomalaisen koulun kahdeksasluokkalaisten (n=20) oppilaiden fyysistä aktiivisuutta, ohjatun välituntiliikunnan vaikutuksia siihen sekä koulussa jaksamiseen ja viihtymiseen. Tutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin kahden viikon aikana tammikuussa 2023 liikemittareilla mitaten sekä kyselomakkeella. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella. Tutkimuksen aineiston analysoimiseen käytettiin SPSS statistic 26-ohjelmalla. Aineistoa kuvailtiin keskiarvojen avulla. Liikemittaritulosten vertailuun käytettiin toistettujen mittausten varianssianalyysiä ensimmäisen ja toisen mittauskerran välillä. Tutkittavien omien kokemuksien vertailu välituntiliikunnasta tehtiin Wilcoxonin-testillä. Välituntiliikunnan lisäämisen yhteyttä koulussa viihtymiseen ja jaksamiseen testattiin korrelaatiolla. Reippaan ja raskaan liikunnan määrä lisääntyi kummallakin sukupuolella ohjatun välituntiliikunnan avulla tilastollisesti merkitsevästi. Välituntien aikainen paikallaan olo väheni tilastollisesti merkitsevästi, keskimäärin noin 19 minuuttia. Sukupuolella ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää eroa fyysisen aktiivisuuden lisääntymisessä tai paikallaanolon vähenemisessä. Oppilaiden omiin kokemuksiin perustuvan kyselyn mukaan interventioviikon jälkeen tutkittavat vastasivat kokevansa jaksavansa koulupäivän paremmin sekä kokevansa itsensä vähemmän väsyneiksi. Lisäksi yksinäisyyttä koettiin vähemmän ja ohjattua välituntiliikuntaa toivottiin enemmän. Muutos normaaliin viikkoon oli tilastollisesti merkittävä. Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmat tutkimukset sekä fyysisen aktiivisuuden, että kouluhyvinvoinnin osalta. On kuitenkin huomioitavaa, että vastaavia liikemittareilla nimenomaan välituntien aikaista fyysistä aktiivisuutta ei ole juurikaan mitattu ja toisaalta tämän tutkimuksen otoskoko oli verrattain pieni, joten tuloksiin tulee suhtautua yleistettävyyden osalta kriittisesti.