Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen työntekijöiden käsityksiä päiväkodin johtajien eettisestä johtajuudesta. Tutkimus selvitti eettistä johtajuutta varhaiskasvatuksen kontekstissa ja pyrki kuvaamaan sen laaja-alaisuutta. Tarkoituksena oli saada ymmärrystä varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja päiväkodin johtajien eettisen johtajuuden käsityksistä, ja sen merkityksestä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella avoimien kysymysten avulla marras- ja joulukuun 2022 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui kunnallisissa suomenkielisissä varhaiskasvatusyksiköissä työskenteleviä henkilöitä. Tutkimukseen osallistujia oli 28 henkilöä kahdeksasta eri maakunnasta. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tutkimuksena fenomenografisella lähestymistavalla. Fenomenografisuuden pohjalta osallistujille laadittiin avoimia kysymyksiä, jotka pyrittiin muodostamaan niin, etteivät ne johdatelleet osallistujia. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti, joka on tyypillistä fenomenografialle. Tässä tutkimuksessa ilmiöstä pyrittiin saamaan ymmärrystä diskursiivisen fenomenografisen analyysin keinoin. Tutkimuksen tuloksista saatiin kohdennettua kuvausta varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja päiväkodin johtajien käsityksistä päiväkodin johtajan eettisestä johtajuudesta. Eettistä päiväkodin johtajuutta kuvaavista käsityksistä muodostui viisi eri ulottuvuutta: ominaisuudet ja osaaminen, ristiriitaisuudet ja haasteet, odotukset ja vaatimukset, velvollisuudet sekä vaikutus ja merkitys käytännössä. Käsityksiä kuvasivat neljä eri päiväkodin johtajan eettistä johtajuutta kuvaavaa kategoriaa: asiantuntijuus, valta, sosiaaliset suhteet ja työhyvinvointi. Tutkimuksessa oli nähtävillä päiväkodin johtajien eettisen johtajuuden laajuus ja monipuolisuus varhaiskasvatuksen kontekstissa. Päiväkodin johtajan eettisellä johtajuudella käsitettiin olevan mahdollisuus vaikuttaa laajasti työyhteisöön, sen ilmapiiriin, yhteisöllisyyteen, toimintaympäristöön ja arjen toimijuuteen.