Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen eduskunnan täysistuntokeskustelua hallituksen esityksestä HE 173/2020 vp. Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lakiesityksen hyväksymisen myötä oppivelvollisuusikä nostettiin 18 ikävuoteen ja toisen asteen koulutuksesta tehtiin maksutonta.

Tutkielman metodi on retorinen analyysi. Tarkastelen tutkielman aineistona olevaa keskustelua Chaïm Perelman argumentaation teorian kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kantoja kansanedustajilla oppivelvollisuuden laajentamista käsittelevässä eduskuntakeskustelussa oli, miten niitä perusteltiin ja millaisia retorisia keinoja keskustelun aikana käytettiin.

Kolme asiaa nousi keskeisiksi teemoiksi tutkimuksen aineistona olleessa täysistuntokeskustelussa. Näitä olivat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja talouspolitiikka. Keskustelussa käytettiin laajalti Perelmanin erilaisia argumentaation tekniikoita. Keskustelussa korostuivat etenkin erottelumuotoiset argumentit sekä ristiriitojen ja peräkkäisyyssiteiden osoittaminen.