Kansainvälisten e-aineistojen hakuun on toistaiseksi kirjauduttava, jotta hakuja voi tehdä.

Haku

Koskelassa kiukuteltiinkin työtä tekemällä.

QR-koodi

Koskelassa kiukuteltiinkin työtä tekemällä.

Tutkielmassani tarkastelen Täällä Pohjantähden alla –trilogian mieshahmojen, Jussin ja Akselin, tunteiden kuvausta. Teossarja kuvaa heidän sukunsa historiikin suomalaisen yhteiskunnan muutoksissa vuosina 1880–1950. Tapahtumapaikkana on hämäläinen maalaiskylä, jossa tarina alkaa, kun Jussi pyytää lupaa saada pappilasta maata torpan perustamista varten. Tutkielmassani seuraan Jussin ja myöhemmin hänen poikansa Akselin tunteiden kuvausta heidän kehittyessä torpan isänniksi. Rajaan henkilöhahmojen tunteiden kuvauksen tarkasteluni siten, että keskityn analysoimaan erityisesti torpan sopimuksen tapahtumaketjua. Analysoin myös, miten Akselin rakkauselämää kuvataan, sillä se määrittää tarinassa torpan hoidon jatkuvuuden. Tarkastelen, kuinka tunteita kuvataan ja millaisten kerronnallisten keinojen avulla tunteita välitetään teossarjassa. Hypoteesini on, että teoksen kertoja kantaa päävastuun henkilöhahmojen tunteiden kuvauksesta ja ilmentää tunteita kuvaamalla henkilöhahmon fyysisiä ilmeitä, eleitä ja toimintaa tunnekokemuksen aikana. Lisäksi tarkastelen, kuinka pysyvät tunteet nousevat pintaan ja vaikuttavat miesten tunne-episodeissa. Tutkielmani metodi on kontekstuaalinen lähiluku, ja aineistoa analysoin hyödyntäen kertomuksen tutkimuksen sekä tunteiden tutkimuksen teorioita. Tutkielmani osoittaa, että teossarjassa tunteita kyllä koetaan, mutta Jussi ja Akseli eivät puhu niistä. Kertoja toimii teoksissa henkilöhahmojen tunteiden välittäjänä. Tunteita esitetään usein ulkoisen fokalisaation avulla, jolloin fokalisoija on joko kertoja tai joku muu teoksen hahmoista. Ulkoisessa fokalisaatiossa tunteita kuvataan kuvailemalla miesten ilmeitä, eleitä tai toimintaa tunnekokemuksen aikana. Sisäisessä fokalisaatiossa tunnetta kuvataan esimerkiksi vavahduksena sydänalassa. Sen sijaan dialogeissa tunteita ei esitetä. Tutkielmani osoittaa myös, että torpansopimuksen epävarmuudet tuottavat mieshahmoille pysyvän pelon tunteen. Jussin tunne-episodeissa se aiheuttaa pelkoa, levottomuutta ja katkeruutta. Sen sijaan Akselin kohdalla torpansopimuksen aiheuttama negatiivinen pysyvä tunne nousee pintaan vihana.

Tallennettuna: