Tässä maisterintutkielmassa tutkin korpusavusteisen diskurssintutkimuksen menetelmin, miten termeistä keskustellaan Suomi24-verkkokeskusteluissa. Ymmärrän termit sanastoltaan erikoistuneena kielenkäyttönä eli erikoiskielinä. Tarkastelen, millaisia merkityksellistämisen tapoja eli kielidiskursseja termeihin verkkokeskustelussa liitetään. Puhumisen tavat heijastavat kieli-ideologioita eli termeihin liitettyjä merkityksiä ja asenteita, joita pyrin kielidiskurssien avulla myös analysoimaan. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Millaisia diskurssiprosodioita *termi*-hakusanan merkitsevimmistä kollokaateista muodostuu Suomi24-korpuksessa? 2. Millaisia kielidiskursseja termeihin liitetään Suomi24-verkkokeskusteluissa? 3. Millaisia kieli-ideologioita voidaan analysoida?

Teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii korpusavusteinen diskurssintutkimus eli CADS (corpus-assisted discourse studies) ja fraseologia. CADSissa yhdistyy laadullinen diskurssianalyysi sekä tilastollinen korpuslingvistiikka, niiden tavoitteet ja menetelmät. Fraseologiassa tarkastellaan kielen toisteisia ja vakiintuneita yhteisesiintymiä tai ilmauksia. Analysoin ja ryhmittelen aineistosta *termi*-hakusanan 200 merkitsevintä kollokaattia diskurssiprosodialuokkiin, ja näiden luokkien kautta analysoin kielidiskursseja. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii myös kieli-ideologioiden tutkimus. Kielidiskurssien kautta analysoin puheen taustalla vallitsevia kieli-ideologioita.

Keskusteluista ilmenee neljä kielidiskurssia: termit erikoisalojen ja yleiskielisen viestinnän välineinä, termit arvottomina ja arvottomuuden luomisen välineinä, termien hallitsemattomuus yleiskielessä ja termit muuttuvina ja yleistyvinä viestinnän välineinä. Keskustelussa ilmenee, että termit ovat hyödyllisiä viestinnän välineitä niin erikoisaloilla kuin yleiskielisessä viestinnässä. Termien yleiskielisessä käytössä ja ymmärryksessä ilmenee epävarmuutta ja hallitsemattomuutta. Termeihin liitetään negatiivisesti arvottavia käytänteitä ja merkityksiä. Termien käyttö nähdään myös yleistyvänä yleiskielen ja erikoiskielten välillä. Termien hyödyt, kuten täsmällisyys ja arvottavuus viestinnässä, näyttäytyvät motiiveina termien muutokselle. Kielidiskurssien kautta ilmenee seitsemän kieli-ideologiaa termeihin liittyen, eli kieli-ideologiat oikeellisista ja hallituista, erikoisalojen täsmällisistä, yleiskielelle yhteisistä, vaikuttavista ja arvottavista sekä muuttuvista ja yleistyvistä termeistä. Analysoidut kieli-ideologiat noudattelevat pitkälti kielidiskurssien sisältöjä.

Tutkimukseni tarjoaa hyödyllistä ja tuoretta tietoa siitä, miten termeistä puhutaan. Tutkimus antaa tietoa yleiskieliseen viestintään ja julkisille viestintätahoille, tarkemmin ilmaistuna medialle ja Ylelle, että termien käyttö on hallitsematonta. Tutkimustulokset herättävät epäilemättä pohtimaan, tuleeko termien käyttö olla hallittua. Tutkimuksessa painottuu negatiiviset näkökulmat termien käyttöön ja ominaisuuksiin liittyen, mikä herättää myös miettimään, tarvitseeko termien käyttöä ohjailla tai muuttaa jotenkin positiivisempaan suuntaan. Tutkimus antaa myös hyödyllistä tietoa termien käyttöön sekä kehitykseen liittyen, sillä termeihin liitetään helposti erilaisia, usein negatiivisia, sävyjä ja merkityksiä.