Musiikkikasvatuksen osuus on aiemmissa tutkimuksissa todettu verrattain pieneksi varhaiskasvatuksen pedagogiikassa. Musiikkikasvatusta ei olla Suomessa kuitenkaan tarkasteltu asiakirjatasolla, minkä vuoksi niiden tarkastelu antaa näkökulmaa musiikkikasvatuksen sisällölliseen tarkasteluun. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, miten musiikkikasvatus kuvataan viisivuotiaiden esiopetusta ja varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko kaksivuotisen esiopetuskokeilun kokeilu- ja verrokki-ryhmien välillä eroa viisivuotiaiden musiikkikasvatuksen toteuttamisessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin mixed metohds -lähestymistapaa. Tutkimusaineisto saatiin ESKO-tutkimushankkeesta valmiina aineistona. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä, ja määrällinen aineisto analysoitiin hyödyntäen Mann Whitneyn U-testiä. Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että musiikkikasvatus ei sisällöllisesti eroa kaksivuotisen esiopetuskokeilun kokeilu- ja verrokkikuntien ohjaavissa asiakirjoissa. Asiakirjoista erotettiin viisi yhteistä kategoriaa, joiden avulla voitiin jäsentää musiikkikasvatuksen sisältöjä asiakirjatasolla. Määrällisen analyysin perusteella voitiin todeta, että musiikkikasvatusta toteutetaan yhteensä enemmän ohjatussa toiminnassa, kuin ohjatussa leikissä. Musiikkikasvatusta ohjatussa leikissä toteutettiin kuitenkin enemmän verrokkiryhmässä kuin kokeiluryhmässä. Laadullinen aineisto osoitti lisäksi, että varhaiskasvatuksen opettajat ovat osin epätasa-arvoisessa asemassa, sillä musiikkikasvatusta ei kuvailtu kaikissa asiakirjoissa yhtä laajasti.