Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen gerontologista sosiaalityötä, ikääntyneiden psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemista sekä elämänkulun huomioimisen merkitystä gerontologisessa sosiaalityössä. Väestön ikääntyessä ja gerontologisen sosiaalityön etsiessä paikkaansa sosiaalipalveluissa, on aihetta tärkeää tarkastella lähemmin sekä laajentaa ymmärrystä elämänkulun näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksena tehtävän tutkielman tavoitteena on ymmärtää elämänkulun huomioimisen merkitystä gerontologisessa sosiaalityössä ja ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Jäsennän tutkielman aluksi gerontologista sosiaalityötä sekä elämänkulun teoreettista määrittelyä. Kirjallisuuteen perustuvan tutkielman aineistoksi, olen valikoinut kaksi väitöskirjaa, yhden lisensiaatin työn sekä neljä vertaisarvioitua artikkelia.

Aineiston perusteella voidaan nähdä gerontologisen sosiaalityön kuvautuvan vahvasti kokonaisvaltaisuuden kautta ja psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemisen rakentuvan osallisuuden ja yksilöllisyyden tukemisesta sekä ikääntyneiden haavoittuvuuden ja erilaisten eettistä tarkastelua vaativien tilanteiden huomioimisesta. Tutkielman perusteella elämänkulun huomioiminen on tärkeää, sillä vain asiakkaan mennyttä elämää tarkastelemalla, voidaan ymmärtää laajemmin nykyistä tilannetta ja tuen tarvetta. Elämänkulun huomioiminen on myös laajemmin ikääntyneen asiakkaan huomioon ottamista ja eri elämänvaiheiden ja -kerrosten ymmärtämistä. Elämänkulun erilaiset vaiheet näyttäytyivät ikääntyessä kahtalaisina, menneisyyden säröinä sekä toisaalta eletty elämä näyttäytyi voimavarana. Elämäkulun näkökulman huomioiminen tuo esiin ajan eri tasot ja lisää ymmärrystä niin yksilön kokemuksista kuin myös ympäröivän yhteiskunnan erilaisista vaiheista.