Tutkielmassa tarkastellaan John H. Herzin poliittista ajattelua. Kansainvälisen politiikan tutkimukseen on suuresti vaikuttanut realistinen koulukunta, jonka perustivat Saksasta Yhdysvaltoihin emigroituneet politiikan tutkijat, kuten Herz ja Hans Morgenthau. Realismin teeseihin kuuluvat vallan keskeisyys, valtioiden itsekkyys ja epäusko kansainvälisen oikeuden tai moraalin noudattamiseen.

Aluksi tutkimuksessani määritellään poliittista realismia, muun muassa asettamalla se idealismin vastakohdaksi. Tutkielmassa vertaillaan Herzin näkemyksiä Morgenthaun ja muiden klassisten realistien ajatteluun. Lisäksi verrataan Herzin näkemyksiä kansainvälisestä järjestelmästä myöhempään, Kenneth N. Waltzin edustamaan, neorealismiin. Vertailu tehdään käyttämällä Herzin omaa kirjallista tuotantoa sekä politiikan tutkijoiden hänestä, omasta alastaan ja koulukunnastaan kirjoittamaa tutkimuskirjallisuutta.

Klassinen realismi ja neorealismi eroavat toisistaan. Neorealismi käsittelee valtioita rationaalisina, yhtenäisinä toimijoina ja on leimallisesti kansainvälisen politiikan lähestymistapa, käsitellen sisäisen politiikan aiheita vain satunnaisesti. Klassinen realismi näkee valtakamppailun juontavan ihmisluonteeseen ja tunnistaa valtioiden sisäisen valtakamppailun. Luokkaerojen tiedostamisen takia John Herziä voi luonnehtia vasemmistolaiseksi realistiksi. Tässä tutkimuksessa tehty tarkastelu osoittaa Herzin edustavan maltillista, tasapainottelevaa klassista realismia. Tämä tekee hänestä relevantin yritettäessä rakentaa siltaa realismin ja muiden lähestymistapojen välille kansainvälisen politiikan tutkimuksessa.