Kansainvälisten e-aineistojen hakuun on toistaiseksi kirjauduttava, jotta hakuja voi tehdä.

Haku

Ihmisarvioijien näkemyksiä suullisen kielitaidon automaattisesta arvioinnista, digitaalisesta arviointiprosessista sekä puhesuorituksista arvioitavista ulottuvuuksista

QR-koodi
Finna-arvio

Ihmisarvioijien näkemyksiä suullisen kielitaidon automaattisesta arvioinnista, digitaalisesta arviointiprosessista sekä puhesuorituksista arvioitavista ulottuvuuksista

Digitaaliset kielikokeet ovat nykypäivää muun muassa ylioppilastutkinnossa, ja lähes jokaisessa oppilaitoksessa on jonkinlainen digitaalinen oppimis- ja opetusalusta. Tekniikka on mullistanut kielitaidon testaamisen ja harjoittelun, mutta täysin automaattiset suullisen kielitaidon kokeet ovat vielä harvinaisia kansainvälisestikin. Tekoäly on kuitenkin arkipäiväistymässä monilla elämänalueilla, ja se herättää monenlaisia mielikuvia ja pohdintaa sen vaikutuksista ja eettisyydestä. Artikkelissa kartoitamme ja analysoimme ihmisarvioijien näkemyksiä digitaalisesti toteutetusta arviointiprosessista, jossa keräsimme ihmisarvioijilta arvioita suomen ja ruotsin puhenäytteisiin. Tutkimme myös arviointikierroksille osallistuneiden näkemyksiä suullisen kielitaidon automaattisesta arvioinnista. Kolmas tutkimuskysymyksemme (ks. luku 2) liittyy tehtävänannon ja puheen ulottuvuuksiin, joita puhesuorituksista arvioidaan. Tutkimus on osa DigiTala-tutkimushanketta (Kautonen & von Zansen 2020), jossa kehitetään puheentunnistusta, automaattista puheen arviointia sekä automaattista palautetta suomen ja ruotsin oppijoille (von Zansen ym. arvioitavana). Automatiikka lisää mahdollisuuksia puheen itsenäiseen harjoitteluun (von Zansen ym. arvioitavana). Suurissa ja tärkeissä (high-stakes) kokeissa se voi toimia ihmisarvioinnin tukena, vähentää arvioijien työtaakkaa sekä lisätä arvioinnin objektiivisuutta. Ihmisen tekemään arvioon voivat vaikuttaa esimerkiksi erilaiset testattavan yksilölliset tai kielelliset piirteet, kuten aksentteihin liittyvät ennakkokäsitykset (Halonen ym. 2020). Nykynäkemyksen mukaan arviointiin osallistuvien monien toimijoiden välinen tiedonkulku ja dialogi ovat tärkeitä laadukkaalle arvioinnille. Näitä osallisia (stakeholders) ovat niin laatijat ja käyttäjät kuin arvioitavatkin (Hidri 2020), ja kaikkien osapuolten näkemykset on syytä huomioida jo arviointivälineiden kehittelyvaiheessa. Arvioijien tai edes opettajien käsityksiä automaattisesta suullisen kielitaidon arvioinnista ei tietojemme mukaan ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimustiedon avulla voimme kehittää automaattisen arvioinnin menetelmiä oikeudenmukaisiksi ja käyttökelpoisiksi.

Tallennettuna: