Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee kirosanojen kääntämistä tekstityksissä. Materiaalina tutkimuksessa käytetään rikossarjojen Gåsmamman ja Karppi ensimmäisten tuotantokausien kuutta ensimmäistä jaksoa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä ja kuinka paljon kirosanoja sarjoissa esiintyy, mitkä kirosanat on käännetty ja miten sekä millaisia mahdollisia tyylillisiä muutoksia kirosanojen karkeudessa tapahtuu kääntämisen yhteydessä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan niitä kirosanoja, jotka on jätetty kääntämättä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Karppi-sarjan dialogissa esiintyy 108 kirosanaa ja tekstityksissä 55. Lähes puolet kirosanoista on jätetty kääntämättä. Yleisimmät kirosanat dialogissa ovat vittu (53) ja helvetti (24). Tekstityksissä yleisimmät ovat fan (33) ja helvete (10). Gåsmamman-sarjan dialogissa puolestaan esiintyy 180 kirosanaa ja tekstityksissä 79. Enemmän kuin puolet kirosanoista on jätetty kääntämättä. Dialogissa yleisimmät kirosanat ovat fan (83) ja jävla (48). Tekstityksissä yleisimmät ovat helvetti (43) ja hitto (22).

Kirosanojen tyylillisten muutosten vertailua varten materiaalissa esiintyvät kirosanat on jaettu niiden karkeuden perusteella kolmeen kategoriaan: lievä (mild), keskikarkea (starkt vardagligt) ja karkea (grov). Vertailun tulos osoittaa, että suurin osa kirosanoista on käännetty alkuperäisen kirosanan karkeutta vastaavalla kirosanalla eli karkeudessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tuloksissa on kuitenkin horjuntaa, sillä osa kirosanoista on käännetty alkuperäistä joko lievemmällä tai karkeammalla kirosanalla.

Täysin kääntämättä jätetyt kirosanat kuuluvat analyysin perusteella Ljungin (2006) kirosanafunktioiden mukaisesti kategoriaan muut kirosanat. Useimmiten kääntämättä jätetyt kirosanat ilmaisevat paheksuntaa tai toimivat vahvistussanana. Nämä kirosanat ovat harvoin dialogin sisällön tai sävyn välittymisen kannalta relevantteja