Nuorten ei-toivotut raskaudet ovat globaalisti merkittävä terveysongelma. Suomessa nuorten ei-toivottuja raskauksia on pyritty ehkäisemään muun muassa parantamalla ehkäisymenetelmien saatavuutta ja järjestämällä nuorille suunnattuja ehkäisypalveluja. Vaikka Suomessa nuorten raskaudet ovat vähentyneet viimeisten vuosien aikana, vuonna 2020 tuhatta 15–19-vuotiasta kohden tehtiin yhä 6,4 raskaudenkeskeytystä. Tutkimusten mukaan ei-toivottu raskaus on merkittävä riski nuoren kokonaisvaltaiselle terveydelle riippumatta raskauden lopputulemasta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 15-vuotiaiden raskauden ehkäisyn käyttöä sekä siihen yhteydessä olevia yksilö- ja perhetekijöitä. Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin vuonna 2014 suomalaisissa kouluissa kerättyä WHO-Koululaistutkimuksen kyselyaineistoa 9.-luokkalaisten tutkittavien (n=2476) osalta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmistolla käyttäen ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä, binääristä logistista regressioanalyysia sekä riippumattomien otosten t-testiä.

Tutkimukseen vastanneista 9.-luokkalaisista 24,1 % raportoi olleensa sukupuoliyhdynnässä. Heistä 91,7 % raportoi käyttäneensä luotettavaa raskauden ehkäisymenetelmää edellisessä yhdynnässään. Yleisimmin käytetyt ehkäisymenetelmät olivat kondomi ja e-pilleri. Jälkiehkäisyä edellisessä yhdynnässään kertoi käyttäneensä 10,6 % vastaajista, joskin ainoana ehkäisymenetelmänä sitä käytettiin vain noin prosentissa tapauksista. Muita kuin edellä mainittuja raskauden ehkäisymenetelmiä raportoi käyttäneensä 5,5 % vastaajista. Raskauden ehkäisyn laiminlyöminen oli tavallisempaa, mikäli nuori oli ollut ensimmäisessä sukupuoliyhdynnässään hyvin nuorena, hänellä oli heikko terveyden lukutaito, tai nuoren perheen varallisuustaso oli matala.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että useimmat 9.-luokkalaiset suomalaisnuoret käyttävät raskauden ehkäisyä ollessaan sukupuoliyhdynnässä. Toisaalta aikaisemmissa tutkimuksissa nuorille suositeltujen pitkäkestoisten raskauden ehkäisymenetelmien sekä kaksoisehkäisyn käyttö suomalaisnuorilla vaikuttaa olevan vähäistä. Nuorten hyvä terveyden lukutaito voi raskauden ehkäisyn käytön myötä suojata ei-toivottujen raskauksien aiheuttamilta terveyshaitoilta. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi raskauden ehkäisyn käyttöä tulisi pyrkiä lisäämään erityisesti ryhmissä, joissa sen käyttö on vähäistä esimerkiksi yksilöllisellä ja oikea-aikaisella tuella ja neuvonnalla sekä maksuttoman ehkäisyn tarjoamisella. Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään pitkäkestoisten raskauden ehkäisymenetelmien vähäiseen käyttöasteeseen liittyviä tekijöitä sekä sitä, voitaisiinko pitkäkestoisten menetelmien käyttöä lisäämällä ehkäistä ei-toivottuja raskauksia nuorten keskuudessa nykyistä tehokkaammin.