Kaksikielisyys, identiteetti ja suomenruotsalaisuus ovat teemoja, joita on tutkittu monipuolisesti sekä Suomessa että ulkomailla. Useimmiten kielen ja identiteetin suhteen nähdään perustuvan sosiaaliseen identiteettiin ja kielelliseen identiteettiin sen yhtenä osa-alueena. Kieli voidaan kuitenkin nähdä myös kontekstuaalisena tekijänä, jolloin sen käyttäminen identiteetin rakentamisessa ja käsittelyssä saattaa vaikuttaa siihen, miten yksilö kokee oman sosiaalisen identiteettinsä. Tässä tutkimuksessa tutkin sitä, miten kaksikielisyys vaikuttaa yksilön sosiaalisen identiteetin kokemukseen silloin, kun kieli identiteetistä kertomisen välineenä vaihtelee. Analysoin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla kaksikielisten nuorten sosiaalista identiteettiä ja ennen kaikkea niitä eroavaisuuksia, joita syntyy, kun nuoret kuvaavat sosiaalista identiteettiään suomeksi ja ruotsiksi. Aineistoni koostuu kuuden informantin kirjoittamasta 12 esseestä, joista puolet ovat ruotsiksi ja puolet suomeksi. Esseiden pituus vaihtelee 150–350 sanan välillä, ja nuoret pohtivat niissä sekä vapaasti että apukysymyksien avulla sosiaalista identiteettiään ja erilaisia ryhmiä, joihin he kuuluvat. Analyysi on toteutettu kaksivaiheisesti kuvaamalla ensin jokaista informanttia kerrallaan, minkä jälkeen tuloksia on tarkasteltu myös sen kannalta, mitkä eroavaisuudet erikielisien vastausten välillä ovat yhteisiä eri informanteille. Tutkimuksestani käy ilmi, että kieli vaikuttaa nuorten sosiaalisen identiteetin kokemukseen kontekstuaalisena tekijänä. Kielen voidaan tulosten perusteella nähdä vaikuttavan sosiaaliseen identiteettiin kahdella tavalla: tietyn kielen kokeminen kontekstuaalisena tekijänä joko vahvistaa yksilöiden kokemusta kyseistä kieltä käyttäviin ryhmiin kuulumisesta, tai vahvistaa kokemusta muita kieliä käyttäviin ryhmiin kuulumisesta. Kielellä on siis sekä ryhmiin kuulumisen tunnetta, että niistä erottumista vahvistava vaikutus. Tutkimukseni perusteella ehdotankin, että jatkossa tutkimuksessa keskityttäisiin myös siihen, miten päivittäiset kielenkäyttötottumukset ja kokemus sosiaalisesta identiteetistä vaikuttavat toisiinsa, etenkin kaksi- tai monikielisillä henkilöillä.