Tarkastelen tässä tutkielmassa tulosperusteisen rahoitussopimuksen (social impact bond, SIB) taustalla olevaa ajattelua ja toimintamallin käyttöönottoa Suomessa. Tutkimuskysymykseni on, millä tavoin tulosperusteinen rahoitussopimus vaikuttaa hallinnan tapoihin ja demokraattiseen päätöksentekoon.

SIB-toimintamalli ja sen taustalla olevan ajattelun soveltaminen käytäntöön on verrattain uusi ilmiö. Suomeen ajattelu saapui 2010-luvun alussa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston SITRAn kautta. Kuvaan tutkielmassa SIB-toimintamallin ja sen taustalla olevan vaikuttavuusajattelun perusteet, SIB-hankkeen osapuolet ja sen toteutusvaiheet, hyötyjen mittaamisen periaatteet sekä mittarit ja hankeen elinkaaren hyväksymisestä toteutukseen. Luon katsauksen Suomessa toteutettuihin, käynnistettyihin ja suunniteltuihin SIB-hankkeisiin ja tarkastelen konkreettisena esimerkkinä Jyväskylän kaupungin osallisuutta Lapset SIB II -hankkeessa, jossa pyritään ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Laajennan SIB-toimintamallin käsittelyä esittelemällä maailman ensimmäisen SIB-hankkeen Iso-Britanniasta, Peterborughin vankilasta. Lisäksi teen katsauksen aikaisempaan kansainväliseen tutkimukseen SIB- toimintamallista. Kansainvälinen tutkimuskatsaus toimii myös välineenä arvioida SIB-toimintamallia Suomessa, sillä aihepiiriä on tutkittu Suomessa verrattain vähän ja julkinen keskustelu aihepiirin ympäriltä ei ole varsinaisesti edes käynnistynyt.

Valtaosa kaikista suomalaisista SIB-toimintamallia käsittelevistä lähteistä on toimintamallin esittelyä ja hankekuvauksia.

Kun vakiintuneita palveluiden rahoitustapoja uudistetaan, tuo se mukanaan muutoksia myös hallinnan ja päätöksen- teon tapoihin. SIB-toimintamallin tulkitsemiseen, analysointiin ja kuvaamiseen hyödynnän Michel Foucault ́n käsitystä hallinnasta ja hallinnallisuudesta sekä biopolitiikasta, ja niiden suhteesta demokratiaan.

Tutkielman varsinainen aineisto koostuu Jyväskylän kaupunginhallitukselle tekemästäni puolistrukturoidusta kyseytutkimuksesta, jota analysoin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta käy ilmi, että suurin osa kyselyyn vastaajista näki SIB-toimintamallin sille asetettujen tavoitteiden ja odotusten kautta, ja vastaajien suhtautuminen tse toimintamalliin oli ehdollista sen kautta saavutetuille taloudellisille ja toiminnallisille hyödyille Jyväskylän kaupungille.

Tutkimuskysymykseni kannalta olennaista ei ollut pelkästään se, minkälaisia vastauksia aineistosta oli saatavilla vaan myös se, minkälaiset näkökulmat ja huomiot aineistosta puuttuvat suhteessa aikaisempaan kansainväliseen tutkimukseen aiheesta.

Tulosperusteisten rahoitussopimusten vaikutus hallinnan paradigman muutokseen ei liity niinkään yksittäisiin hankekokeiluihin vaan siihen, minkälaisia vaikutuksia niillä on hallinnan tapojen muutokseen ja demokratiaan pidemmällä aikavälillä. SIB-toimintamalli edustaa Suomessa kunnan budjetin ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämisen ja tulosperusteisen sopimusmallin osalta ennakkotapausta.

Tutkimustuloksenani on, että SIB-toimintamallin merkittävin vaikutus kuntapäättäjän asemaan päättäjänä ja kuntademokratiaan yleisesti nousee SIB-toimintamallin pitkästä vaalikaudet ylittävästä ajallisesti jänteestä sekä kunnan budjetin ulkopuolisen rahan ja siihen sidotun toiminnan soveltamisesta suomalaiseen palvelujärjestelmään. Kuntavaalien jälkeen kaupunginhallituksen kokoonpano muuttuu vähintään osin, joten eri ihmiset ovat päättämässä SIB- hankekokeilun toteuttamisesta kuin sen mahdollisesta jatkosta. SIB-toimintamalliin liittyvät ajatukset vaikuttavuudesta, tulosmittareista ja eri sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä ja budjetin ulkopuolisen rahan hyödyntämisestä voivat jäädä osaksi hallinnon toimintatapoja, vaikka SIB-toimintamalli ei itsessään jatkuisikaan. SIB-toimintamallin suurin vaikutus hallinnan tapojen muutokseen ja demokratiaan on sen edustaman ajattelun/toimintatapojen omaksumisessa osaksi hallintoa, jonka SIB-toimintamalli osaltaan mahdollistaa.