Sadut ovat alun perin suullisia, moraalisia opetuksia tarjoavia tarinoita, joita nykyään esiintyy monessa muussakin muodossa populaarikulttuurissa ja mediassa. Niille on tyypillistä varsinkin hyvän ja pahan selkeä vastakkainasettelu, mutta tämän päivän uudet versioinnit tutuista saduista esittävät ilmiön monesti hyvin kompleksisena. Tässä tutkielmassa aiheena on hyvän ja pahan multimodaaliset representaatiot sadun Kaunotar ja hirviö adaptaatioissa. Tavoitteena oli tarkastella ja verrata kahta teosta tämän sadun pohjalta ja selvittää, onko niiden välillä eroja tavassa, jolla hyvä ja paha esitetään keskeisten hahmojen puheen ja tekojen kautta. Tämä voi kertoa myös kyseisten representaatioiden valta-asetelmasta sekä niiden taustalla olevista käsityksistä myös laajemmin tosielämässä. Pääasiallisena aineistona ja analyysin kohteena oli tv-sarja Olipa kerran (2011-2018). Koska sarja yhdistelee monia eri satuja, sitä analysoitiin keskittyen kyseiseen satuun ja sen hahmoihin. Disneyn alkuperäistä animaatioelokuvaa Kaunotar ja hirviö (1991) käytettiin vertailukohtana representaatioita koskevien muutosten käsittelemiseksi. Multimodaalisen analyysin lisäksi menetelmänä on hyödynnetty kriittistä diskurssianalyysia hyvän ja pahan välisten valtasuhteiden ja niitä koskevien käsitysten selvittämiseksi. Analyysissa löytyi viisi representaatiokategoriaa sekä hyvästä että pahasta, jotka suurelta osin ovat toistensa vastakohtia. Analyysi osoitti niin äänensävyn ja sanojen kuin ilmeiden ja toiminnan keskeisyyden vaihtelevasti eri kategorioissa. Lisäksi muodostui hyvän ja pahan kompleksisena ja suhteellisena esittävä kategoria, joka tuo esiin suurimman eron sarjan ja elokuvan välillä. Tutkimuksessa selvisi, että siinä missä elokuva esittää hyvän ja pahan melko selkeärajaisina ja tiettyihin hahmoihin liittyvinä, sarjassa ne kuvataan sekä hahmojen sisällä että välillä vaihtelevina ominaisuuksina. Kuten aiemminkin on havaittu, kulttuurituotteissa ei ole enää niin tarkkarajaista, kuka tai mikä voidaan nähdä selvästi hyvänä tai pahana. Tämä toi esiin myös hyvän ja pahan välisen valta-asetelman erityisyyden ja sen vaikutukset myös todellisuudessa.