Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä metsäesiopetukseen osallistuneilla lapsilla on esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa kahdesta kokemastaan oppimisympäristöstä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä syvennyttiin oppimisympäristön eri ulottuvuuksiin sekä tarkasteltiin siirtymävaihetta esiopetuksesta alkuopetukseen. Tutkimuksessa keskityttiin merkittävästi lapsilähtöisen tutkimuksen osa-alueeseen ja sen piirteisiin. Tämän laadullisen tutkimuksen lähestymistapa on fenomenografinen. Tutkimusjoukon muodosti 20 aineistonkeruuta edeltävänä vuonna metsäesiopetukseen osallistunutta lasta, jotka aineistonkeruuhetkellä syksyllä 2021 olivat ensimmäisen luokan oppilaita. Tutkimuksen aineisto kerättiin lasten piirroksilla ja ryhmähaastatteluilla. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysimenetelmällä ja piirrokset kuva-analyysin periaatteiden mukaan. Lasten käsityksistä metsäesiopetuksesta ja ensimmäisen luokan oppimisympäristöstä muodostui kolme kuvauskategoriaa: metsäesiopetuksen oppimisympäristö ulottuvuuksineen, ensimmäisen luokan oppimisympäristö ulottuvuuksineen sekä kolmantena oppimisympäristöjen samankaltaisuudet ja eroavaisuudet. Useat lapset käsittivät metsäesiopetuksen oppimisympäristöä tunnepohjaisesti elämyksellisin kokemuksin. Ensimmäisen luokan oppimisympäristössä lasten käsityksissä korostuivat oppimisen kokemukset ja sisällöt. Eroavaisuuksiksi lapset havaitsivat fyysisen ympäristön elementtejä ja samankaltaisuuksiksi mahdollisuudet liikkumiseen sekä leikkiin. Kokonaisuudessaan lapsilla oli moniulotteisia ja keskenään melko yhteneviä käsityksiä oppimisympäristöistä.