Ohjauksesta on tullut yhä tärkeämpi osa opettajan työtä, mutta terveysalan opettajien harjoittelun ohjaukseen käytettävät ohjausresurssit ovat niukentuneet. Lisäksi työelämän ja yhteiskunnan nopeat muutokset lisäävät ammattikorkeakoulujen uudistamistarpeita, minkä vuoksi fysioterapian opettajan roolin tutkiminen ohjatun harjoittelun kontekstissa on tärkeää, etenkin kun aiempi tutkimus aiheesta on vähäistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fysioterapian opettajien käsityksiä opettajan roolista fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Fenomenografia soveltuu tutkimusotteeksi, kun tutkimusaihetta halutaan tarkastella syvällisesti sekä lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä ja kuvata tutkimuskohdetta niin kuin opettajat sen itse ymmärtävät.

Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenografisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui yhteensä kymmenen (10) fysioterapian opettajaa kuudesta eri suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Osallistujien keski-ikä oli 51-vuotta ja heidän kokemuksensa opettajana toimimisesta vaihteli neljästä (4) vuodesta 36 vuoteen ja kokemus fysioterapeuttina toimimisesta viidestä (5) vuodesta 30 vuoteen. Aineisto kerättiin yksilöhaastattelulla syyslokakuussa 2021. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysimenetelmällä. Fenomenografisen tutkimuksen tulokset kuvaavat fysioterapian opettajien kollektiivisesti jaettuja käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä.

Fysioterapian opettajien varioivat käsitykset opettajan roolista fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa jäsentyivät kolmeksi hierarkkisesti laajenevaksi kuvaskategoriaksi. Kuvauskategorioissa fysioterapian opettajien rooli harjoittelukontekstissa käsitettiin prosessin varmistajana, näkyvänä vaikuttajana ja aktiivisena kehittäjänä. Kuvauskategorioissa varioivia teemoja tunnistettiin neljä, jotka olivat 1) pedagoginen osaaminen, 2) ammattikorkeakoulun asiantuntijaosaaminen, 3) opiskelijan ohjaus ja tukeminen ja 4) työelämäyhteistyö. Kuvauskategorioiden kriittiset erot ilmenivät tarkastelemalla, miten tunnistetut teemat näyttäytyivät eri kuvauskategorioissa. Kriittisiä aspekteja fysioterapian opettajan roolissa ohjatussa harjoittelussa olivat opiskelija- ja ohjaajalähtöisyyden huomiointi harjoitteluprosessissa, vuorovaikutus yhteistyön vahvistamisessa ja opettajan asiantuntijaosaamisen soveltaminen harjoittelukontekstissa. Aktiivisen kehittäjän kuvauskategoriaan siirryttäessä kriittisenä aspektina nähtiin fysioterapian opettajan kehittävä työote fysioterapeuttikoulutukseen, opetukseen ja käytäntöihin liittyen, työelämäyhteistyön lisääntyminen sekä alueellinen ja kansallinen vaikuttaminen opettajan roolin kautta. Tuloksia voidaan hyödyntää ammattilaisten ymmärryksen laajentamisessa ja syventämisessä, osaamisen kehittämisessä sekä mahdollisten koulutuksellisten aukkojen havaitsemisessa.