Tutkimus keskittyy Kittilän kunnan ja valtion väliseen valtakamppailuun, joka syntyi Kittilän kunnan päätöksenteon ja hallinnon ajauduttua kuntakentällä poikkeukselliseen kriisiin vuodesta 2013 alkaen. Kriisi syntyi useista osatekijöistä, joista merkittävimpiä olivat kunnan ongelmat esteellisyyssäännösten noudattamisessa, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden roolien sekoittumisessa ja niin sanotussa varjovalmistelussa. Kriisi eteni lopulta niin pitkälle, että valtiovarainministeriö katsoi tarpeelliseksi puuttua tilanteeseen pidättämällä 20 kunnanluottamushenkilöä virasta niin sanotun Lex Kittilän, eli kuntalain luvun 12a nojalla. Kittilän kunta vastusti koko kriisin ajan valtiovarainministeriön kunnan hallintoon puuttumista. Tutkielmassa tutkin aihetta Chaïm Perelmanin ja Albert O. Hirschmanin teorioihin pohjautuvan retorisen analyysin avulla. Tavoitteena on selvittää, millaisia argumentteja Kittilän kunta on Suomen valtiota vastaan esittänyt pyrkiessään estämään kunnan luottamushenkilöiden pidättämisen sekä millaisia argumentatiivisia ja retorisia keinoja kunta on näissä argumenteissa hyödyntänyt. Tutkimusaineistona on Kittilän kunnan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle valtiovarainministeriön 20 kunnan luottamushenkilön pidättämisestä tekemä valitus, jonka pohjalta on mahdollista analysoida Kittilän kunnan ja Suomen valtion välistä suhdetta retorisena valtakamppailuna. Aineistossa kuvataan kunnan ja valtion välisen valtakamppailun keskeiset poliittiset ja retoriset ulottuvuudet. Tutkimuksen lopputuloksen mukaan, Kittilän kunta esitti valituksessa pääasiassa argumentteja, joissa nousi esiin uudistetun kuntalain luvun 12a perutuslainvastaisuus ja se, ettei lain soveltamiskriteerit Kittilässä täyty. Tutkimuksen mielenkiintoisin havainto oli se, että kunta hyödynsi väitteissään monipuolisesti erilaisia argumentatiivisia ja retorisia keinoja. Näiden lisäksi kunta käytti valituksessa myös argumentaatiostrategioita lisätäkseen esityksen vakuuttavuutta. Kunnan argumentaatiossa oli myös ongelmia, sillä useamman argumentin premissit olivat kiistanalaisia, mikä tulkintani mukaan heikentää argumentaation tehoa. Tutkimuksessa tuodaan esiin hallinnollisten asiakirjojen retorisuus ja poliittisuus.