Tutkimuksessa tutkitaan ulkopoliittista Suur-Euraasian käsitettä. Tutkimuksen aineisto koostuu Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin käsitettä koskevista puheista ja kirjoituksista aikavälillä 2016–2020. Tutkimuksen mielenkiinnonkohteena on, miten Venäjä argumentoi Suur-Euraasian puolesta, millaista geopoliittista kuvastoa ja maailmankuvaa käsitteestä puhumisen yhteydessä tuotetaan, sekä millaisia retorisia keinoja puheissa on läsnä.

Tutkimus tarkastelee käsitettä sekä löydettyjä argumentteja erityisesti kriittisen geopolitiikan teorian näkökulmasta. Samalla käsitettä peilataan kansainvälistä politiikkaa ja suurvaltasuhteita käsittelevään akateemiseen kirjallisuuteen.

Perustellessaan Suur-Euraasiaa muille valtioille Venäjä hyödyntää argumentteja maantieteestä, historiasta sekä geopoliittisen painopisteen muutoksesta. Tällä tavalla maa pyrkii muokkaamaan kansainvälisen politiikan diskursseja itselleen suotuisaksi. Samalla käsite rakentaa Venäjän omakuvaa ja havaittavissa on viitteitä historiallisista venäläisistä poliittisista hankkeista ja ajattelusta. Poliittisessa retoriikassa valtiojohto myös käyttää jo antiikista tuttuja retorisia keinoja pyrkiessään vakuuttamaan yleisön käsitteen hyödyistä.

Suur-Euraasian käsitettä voidaan tarkastella osana Venäjän suhteita Kiinaan ja toisaalta myös lännen suuntaan. Kiinan suhteen Venäjän intressiksi on muodostumassa linkittäytyminen Uusi silkkitie -hankkeen kanssa ja on viitteitä, että Suur-Euraasia toimisi mahdollisesti keinona tasapainottaa Kiinan kasvavaa painoarvoa maailmanpolitiikassa. Suhteessa Eurooppaan käsitteen avulla pystytään tarjoamaan mahdollisuus yhteistyöhön, luomaan kiilaa Euroopan ja Yhdysvaltain välille sekä perustelemaan uudenlaista kansainvälisen politiikan järjestelmää nykyisen tilalle