Tässä tutkielmassa tarkastellaan rikos- ja riita-asioiden sovittelun ohjaajien työnkuvaa sekä ohjaustyön taustalla vaikuttavia arvoja. Sovittelun ohjaajien arvoja tarkastellaan suhteessa restoratiivisen oikeuden arvoihin ja periaatteisiin sekä sosiodynaamisen ohjauksen eettiseen, käytännölliseen teoriaan. Tutkielman tavoitteena on vahvistaa marginaalisen ohjaajajoukon ammatillista identiteettiä ja tunnistaa ohjausasiantuntijuutta sovittelun kentällä. Tarkoitus on antaa ääni suomalaisille sovittelun ohjaajille itselleen, ja tarkastella heidän kertomustensa kautta ohjauskäsitystä sekä restoratiivista arvopohjaa siinä. Tutkielmaa varten suomalaisilta sovittelun ohjaajilta kerättiin kyselyaineisto. Kyselyyn vastasi n.23% potentiaalisista vastaajista. Kyselyaineiston lisäksi tutkimusaineistoksi kerättiin neljästä ohjaajakertomuksesta koostuva haastat-teluaineisto. Aineistoa täydensi myös yksi kirjallinen ohjaajakertomus. Tässä tutkielmassa kyselyaineisto toimii ohjaustyön työskentelyolosuhteita kuvaavana aineistona ja haastatteluin kerätty ohjaajakertomusaineisto edustaa tutkielman laadullista ydintä. Ohjaajakertomusaineisto analysoitiin narratiivisin tutkimusmenetelmin. Kerronnassa ilmeneviä ohjaajien arvoja tutkittiin erityisesti ihmis-, tieto-, vapaus- ja vastuukäsitysten kautta. Aineistot yhdistämällä pyrittiin luomaan syvempi kuva ohjaajien työskentely-ympäristön ja -olosuhteiden sekä restoratiivisen oikeuden edellyttämän, arvoperustaisen toiminnan kokonaisuudesta. Sovittelun ohjaajien työnkuvaa voi luonnehtia monipuoliseksi ja arvoperustaa restoratiivisen ajattelun läpäisemäksi. Sovittelun ohjaajien ihmiskäsitys näyttäytyy holistisena, tietokäsitys konstruktivistisena, vapauskäsitys oikeudellisena ja vastuukäsitys normatiivisena. Tutkielma osoittaa, että sovittelun ohjaustyön jäsentäminen sosiodynaamisen ohjausteorian avulla tukisi erittäin hyvin restoratiivisen oikeuden arvojen mukaisen ohjaustoiminnan ylläpitoa ja kehittämistä. Uudelleenjäsentäminen ja teoreettinen vahvistaminen edistäisi osaltaan myös sovittelun ohjaajien marginaalisen ammattilaisjoukon kollektiivisen ammatti-identiteetin kehittymistä. Tunnistamalla ja tunnustamalla sovittelualan ohjaustyön teoreettinen tausta ja siten ohjausasiantuntijuus, sovittelun ohjaustyötä olisi esimerkiksi mahdollista säännellä tarkemmin sovittelulaissa.