Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää välttämis- ja lähestymiskäyttäytymistä kuvaavien BIS- ja BAS-temperamenttipiirteiden yhteyttä aivojen lepotilan aktiivisuuteen. Aivoaktivaation osalta olimme kiinnostuneita aivojen rytmisen toiminnan ja erityisesti niin kutsutun alfarytmin voimakkuudesta ja taajuudesta. Tutkielman aineisto koostui kahdessa eri tutkimusprojektissa kerätystä MEG-aineistosta ja koehenkilöiden täyttämistä temperamenttikyselyistä. MEG-mittauksista hyödynnettiin lepotilan aikana suoritetuista mittauksista 4 minuutin mittaiset jaksot, joissa koehenkilöt olivat silmät kiinni. Esikäsitellylle MEG-aineistolle suoritettiin lähdeanalyysi, jonka avulla sensoreihin paikantuva aktiivisuus pystyttiin paikantamaan aivokuorelle. Temperamenttipiirteistä luotiin ryhmämuuttujat: BIS-pistemäärien perusteella muodostettiin matalan ja korkean BIS-piirteen ryhmä, ja BAS-pistemäärien perusteella matalan ja korkean BAS-piirteen ryhmä. Tilastollisina analyyseina käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa, toistomittausten varianssianalyysia sekä toistomittausten t-testiä. Temperamenttipiirteiden ja aivojen lepoaktiivisuuden yhteyttä koskevat aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet aivojen etuosien aktiivisuuden asymmetrian tutkimiseen. Aikaisemmat tutkimustulokset eivät anna vahvaa näyttöä aivojen etuosien aktiivisuuden yhteydestä temperamenttipiirteisiin, minkä lisäksi taemmat aivoalueet huomioivaa tutkimustietoa on niukasti. Siksi tässä tutkimuksessa huomioitiin aktiivisuuden puolierot koko aivokuoren alueelta. Lisäksi lähdemallinnus mahdollisti aikaisempaa tarkemman aktiivisuuden paikantamisen aivokuorelle.
Temperamenttipiirteet eivät korreloineet alfarytmin amplitudin tai taajuuden kanssa. Tulokset osoittivat yhdysvaikutuksen BIS-piirteen ja alfarytmin voimakkuuden puolieron kanssa ohimolohkoissa. Matalan BIS-piirteen ryhmässä alfarytmi oli vasemmanpuoleisella ohimolohkolla voimakkaampi kuin oikeanpuoleisella. Lisäksi löytyi yhdysvaikutus BAS-piirteen ja alfarytmin voimakkuuden puolieron kanssa päälakilohkoissa. Korkean BAS-piirteen ryhmässä alfarytmi oli oikeanpuoleisella päälakilohkolla voimakkaampi kuin vasemmanpuoleisella. Tulokset antavat viitteitä sille, että BIS- ja BAS-piirteillä on yhteyttä aivojen lepotilan aktiivisuuteen erityisesti paikantuen ohimo- ja päälakilohkoille. Tarkempi tutkimus on kuitenkin tarpeen, koska tulokset olivat uusia ja joiltain osin erilaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa.