Mielenkiinnon on tutkittu olevan yhteydessä muun muassa oppimiseen, muistiin sekä huomion kiinnittymiseen ja sen tiedetään syntyvän vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa (Shirey & Reynolds 1988; Bernstein 1955). Siten mielenkiinnon merkitystä on perusteltua tutkia koulukontekstissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia mielenkiintoa lisäävistä keinoista sekä mielenkiintoisen opetuksen kannalta merkityksellisistä tekijöistä, sillä opetuksen mielenkiintoisuus riippuu pitkälti juuri opettajasta. Tutkimus tarkastelee kokemuksia tilannekohtaisen sekä yksilöllisen mielenkiinnon näkökulmista. Tämä laadullinen tutkimus mukaili fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen myös hermeneutiikan piirteitä tulkintojen ja ymmärryksen tavoittelussa. Aineiston keruu toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa luokanopettajaopiskelijaa talvella 2021. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Luokanopettajaopiskelijat käyttivät erilaisia työtapoja ja opetustyylejä sekä huomioivat oppilaiden omia mielenkiinnon kohteita monin tavoin oppilaiden mielenkiinnon lisäämiseksi. Vaikka osa mielenkiintoa lisäävistä keinoista toistui monen luokanopettajaopiskelijoiden vastauksissa, oli heillä kuitenkin omanlaiset tyylinsä tehdä opetuksesta mielenkiintoista. Luokanopettajaopiskelijat toivat ilmi tiettyjä tekijöitä, joilla oli merkitystä siinä, miten ja missä määrin he panostivat opetuksensa mielenkiintoisuuteen. Näitä olivat koetut haasteet, oma jaksaminen, kokemukset omista vaikutusmahdollisuuksista, sekä kokemus mielenkiinnon merkityksestä.