Tutkielman tarkoituksena oli selvittää varhaisnuorten lukemiseen sitoutumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkielmassa keskitytään lukemiseen sitoutumiseen ja lukutaitoon liittyviin käsitteisiin sekä pohditaan lukemisen merkitystä ja arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Lukeminen on muuttunut perinteisestä painetusta tekstistä monipuolisemmaksi, myös sähköisiä lähteitä sisältäväksi, monilukutaitoa vaativaksi toiminnaksi. Tutkielmassa haluttiin selvittää, kuinka sitoutuneita varhaisnuoret ovat lukemiseen. Tutkimuskysymykset koskivat kodin lukuilmapiirin ja lukuasenteen välistä yhteyttä sekä sukupuolen ja lukemiseen sitoutumisen välistä yhteyttä. Tutkielmassa haluttiin selvittää myös millaisia positiivisia lukukokemuksia varhaisnuorilla on.

Tutkielma on määrällinen ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 119 varhaisnuorta 5. ja 6. luokalta. Aineiston analyysissä käytetyt tilastomenetelmät olivat parivertailu, suhteelliset frekvenssit, summamuuttujat ja korrelaatiokertoimet sekä teemoittelu. Tutkielman keskeiset tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa (mm. Heikkilä-Halttunen 2015). Sukupuoli on merkittävä tekijä lukemiseen sitoutumisessa. Poikien lukemiseen sitoutuminen on heikompaa kuin tytöillä. Kodin lukuilmapiiri on yksi merkittävä tekijä varhaisnuorten lukemiseen sitoutumisessa. Poikien osalta kodin lukuilmapiiri tukee lukemiseen sitoutumista selvästi vähemmän kuin tytöillä. Vastaajat näkevät lukemisen suurimmaksi osaksi arvokkaana ja merkityksellisenä vapaa-ajan toimintana. Tulosten valossa painetut ja sähköiset tekstit eivät ole toistensa kilpailijoita. Tämä käy ilmi siitä, että aktiiviset lukijat lukevat erilaisia tekstejä monipuolisesti. Varhaisnuoren lukemiseen sitoutuminen edellyttää niin kodin lukuilmapiirin tukea kuin varhaisnuoren omaa aktiivisuutta lukijana sekä positiivista asennetta lukemista kohtaan.