Haku

Biometrisen tunnistamisen tietoturva ja yksityisyys : vaikutukset käyttäjien hyväksymiseen

QR-koodi

Biometrisen tunnistamisen tietoturva ja yksityisyys : vaikutukset käyttäjien hyväksymiseen

Biometrisellä tunnistamisella tarkoitetaan henkilön yksilöllisiin ominaisuuksiin, kuten sormenjälkeen, kasvoihin tai käyttäytymiseen perustuvaa tunnistamista. Kyseiset menetelmät ovat viime vuosina yleistyneet huomattavasti, minkä taustalla on ollut esimerkiksi niiden tarjoamat käytettävyys- ja tietoturvaedut verrattuna perinteisiin tunnistusmenetelmiin, kuten salasanaan. Toisaalta biometristen piirteiden erottamaton yhteys kuhunkin henkilöön aiheuttaa haasteita yksityisyyden ja tietoturvan näkökulmista. Keskeisiä uhkia ovat biometristen piirteiden väärentäminen ja biometristen mallinteiden joutuminen vääriin käsiin, jolloin kyseisistä piirteistä tulee käyttökelvottomia tunnistamisessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää biometristen tunnistusmenetelmien hyväksymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman empiiristä osaa edeltää aiheeseen liittyvää teoriaa käsittelevä kirjallisuuskatsaus, jossa esitellään myös tutkimuksessa käytetty viitekehys. Valitussa tutkimusmallissa selitettävää muuttujaa, asennetta oletetaan selittävän koetut edut ja huolet, joiden taustalla vaikuttaa kontekstuaaliset tekijät. Verkossa suoritettuun määrälliseen kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 130 henkilöä. SPSS-ohjelmistolla suoritetun lineaarisen regressioanalyysin perustella todettiin, että asenteeseen biometristä tunnistamista kohtaan vaikuttivat negatiivisesti ja kaikista tekijöistä vahvimmin yksityisyys- ja turvallisuushuolet. Näihin puolestaan vaikuttivat negatiivisesti koettu hallinnan tunne omista biometrisistä piirteistä sekä luottamus tunnistajaan. Positiivisesti asenteeseen vaikuttivat koettu turvallisuus ja soveltuvuus. Kyseisten tekijöihin taustalla todettiin vaikuttavan positiivisesti myös koettu hallinnan tunne. Hypoteeseista poiketen biometristen tunnistusmenetelmien tuttuudella ei ollut vaikutusta koettuihin etuihin tai huoliin. Yhteensä tutkimusmallin selitti 74,6 % asenteen vaihtelusta. Tulokset olivat suurelta osin odotusten mukaisia ja linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa.

Tallennettuna: