Tutkielmani tehtävänä on kuvata ja tarkastella sosiaalityön viitekehyksessä aktivointisuunnitelman merkitystä asiakkaille, asiakkaiden näkökulmasta, heidän toimintakyvyn tukemisessa ja voimaantumisessa (empowerment). Lakisääteisen aktivointisuunnitelman laatii sosiaalityöntekijä, tai muu kunnan virkamies, pitkään työttömänä olleelle henkilölle hänen työllistymisensä tukemiseksi. Tämä tutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jonka on sosiaalityön aineopintoihini liittyvä kandidaatin tutkielma. Aineistona olen käyttänyt sosiaalityötä ja työvoimapolitiikkaa käsittelevää yhteiskunnallista ja tieteellistä kirjallisuutta, joissa on selkeästi tullut esille asiakastyön vuorovaikutus, asiakkaiden mielipiteet ja heidän kokemuksensa aktivoinnista. Tutkielmani tuloksissa tulivat esille asiakkaiden yksilölliset kokemukset ja mielipiteet aktivoinnista. Sosiaalityön kokonaisvaltainen asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus olivat merkityksellisiä tekijöitä tarkastellessani ja arvioidessani asiakkaiden kokemuksia aktivoinnista. Tutkielmani tulokset osoittavat, että kokonaisvaltaisesti kohdatut asiakkaat kokivat aktivoinnin lisäävän heidän toimintakykyänsä ja tukevan voimaantumistansa (empowerment). Aktivoinnilla ei nähty olevan suurta merkitystä työllistymisessä aktivoinnin jälkeen. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että aktivointitoimenpiteiden oikea-aikaisuus, pituus ja suunnitelmallisuus vaikuttavat asiakkaiden näkemykseen aktivoinnin merkityksellisyydestä.