Kandidaatin tutkielman tavoite on selvittää, miten lastensuojelu voi tukea päihdeperheitä. Tietoa haetaan tutkimuskysymyksillä: Millaisia kokemuksia päihdeperheillä on lastensuojelusta? Mitkä asiat koetaan perheitä tukevina käytänteinä ja mitä tulisi kehittää? Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksen muodossa, meta-analyysin avulla.

Päihdeperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa vanhempien päihteiden käytöllä on negatiivisia vaikutuksia perheeseen. Päihteet muuttavat perheen toimintaan ja lasten turvallinen kasvuympäristö vaarantuu. Päihteiden käytöllä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia lapseen, jopa aikuisuuteen saakka. Päihteet ovat usein syy sijoituksiin kodin ulkopuolelle. Lastensuojelussa pyritään edistämään lapsen etua sekä tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lastensuojelu ei ole pelkästään viranomaisia koskevaa vaan kuuluu kaikille, jotka työskentelevät lasten kanssa. Työn tulisi olla ennaltaehkäisevis-sä palveluissa lastensuojelun sijaan.

Tutkielman tuloksista käy esille, että päihdeperheiden kanssa työskentelyssä tulee huomioida, että perheeltä odotetaan vahvuutta, mutta samalla heidän tulisi pystyä pyytämään apua. Perheiden on vaikeaa nostaa esille perheen sisäisiä ongelmia. Lastensuojelun työskentelyprosessia ei koeta selkeäksi tai asiakaslähtöiseksi. Perheet kokevat usein jäävän prosessin ulkopuolelle. Eniten perheet hyötyvät arkeen liittyvistä työtavoista ja käytännöistä. Päihdeongelma näyttäytyy ilmiönä, johon toivotaan perheiden ja ammattilaisten toimesta lisää tietoutta.