Järjestettyjen avioliittojen monimuotoisuus on ollut varsin vähän esillä suomalaisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa. Keskustelu niistä on ylipäätään ollut suppeaa, ja keskittynyt lähinnä pakkoavioliittoihin. Vaikka muissa Pohjoismaissa julkinen keskustelu on ollut vilkkaampaa kuin Suomessa, käsitys järjestetyistä avioliitoista on pysynyt melko yksiulotteisena. Järjestettyä avioliittoa ja pakkoavioliittoa on esimerkiksi käytetty toisilleen rinnasteisina ja keskenään vaihtokelpoisina käsitteinä. Rinnastus on ongelmallinen, sillä se voi johtaa kaikkien järjestetyiksi luokiteltavien avioliittojen stigmatisointiin. Rinnastuksessa ei myöskään tunnisteta järjestettyjen avioliittojen sisäistä heterogeenisyyttä ja avioituvan parin omaa osallisuutta avioitumisprosessissa. Tässä artikkelissa avaankin järjestetyn avioliiton käsitettä ja sen eri muotoja tarkastelemalla kolmansien osapuolien osallisuutta puolisonvalintaprosessissa. Artikkeli pohjaa väitöskirjatutkimukseeni, jossa olen tarkastellut ylirajaista avioitumista ja puolisovalintaa Suomessa asuvien kurdien keskuudessa. Tutkimusta varten olen haastatellut Irakista, Iranista ja Turkista Suomeen muuttaneita kurdeja.