Tutkielmassani selvitin, miten ajattelutaitojen interventio-ohjelmaan tunnistetut alempia pisteitä saaneet oppilaat edistyivät suhteessa muihin ikäisiinsä oppilaisiin. Lisäksi tutkin, miten interventioon osallistuneiden oppilaiden saavutuspisteet erosivat heitä vastaavien alempia pisteitä saaneiden oppilaiden kontrolliryhmässä. Näiden tutkimustehtävien kautta haluttiin kiinnittää huomiota alkuopetusikäisten lasten ajattelun taitojen tarpeellisuuteen. Etenkin ajattelutaidoissaan taitamattomammat oppilaat hyötyvät ajattelutaitojen kehittämisestä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tutkittavat olivat toisen luokan oppilaita neljältä eri luokalta (N=91). Tutkimusaineisto kerättiin testaamalla induktiivisen päättelyn, analogisen päättelyn ja matemaattisen osaamisen taitoja ajattelun taitojen ja matemaattisten taitojen tehtäväsarjoilla. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin t-testiä, Mann-Whitney Utestiä ja Kruskall Wallis -testiä. Interventioryhmä oli kehittynyt tilastollisesti merkitsevästi sekä induktiivisen päättelyn että matemaattisen osaamisen osalta intervention seurauksena ikäistensä kontrolliryhmään verrattuna. Sen sijaan interventioryhmän ja vastaavien tukea tarvitsevien kontrolliryhmän välisessä vertailussa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa Voidaan siis todeta, että interventiolla on ollut hienoinen, joskaan ei tilastollisesti merkitsevä tuki tälle kehitykselle. Ajattelutaitojen tutkimus etenkin alkuopetusikäisillä lapsilla on ollut toistaiseksi vähäistä. Uudessa opetussuunnitelman perusteissa ajattelu ja oppimaan oppiminen on keskeisesti esillä laaja-alaisena osaamistavoitteena (POPS 2014). Tämä osaltaan osoittaa, että ajattelutaitojen tutkimukselle on tarvetta. Asiasanat: ajattelun taidot, interventio, induktiivinen päättely, toinen vuosiluokka