Varhaiskasvatuksen toimintaterapian yhteistoiminta on verrattain uusi työskentelytapa, jossa toimintaterapiaa toteutetaan suoraan varhaiskasvatusympäristössä yhdessä varhaiskasvatuksen työntekijöiden, erityistyöntekijöiden ja vanhempien kanssa. Tutkimus liittyy Opetushallituksen Yhdessä esteetön-hankkeeseen. Hanke on toteutunut vuosina 2018-2020 ja sen tavoitteena on ollut innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittäminen fyysisesti ja vuorovaikutuksellisesti esteettömiksi. Hankkeessa varhaiskasvatuksen toimintaterapeutti työskenteli kahdessa päiväkodissa yhdessä puheterapeutin kanssa. Tutkielman tarkoituksena oli tutkia ammattilaisten ja vanhempien käsityksiä yhteistoimijuudesta varhaiskasvatuksen toimintaterapian yhteistoiminnassa. Aineisto kerättiin tammikuussa 2020 fenomenografisilla yksilöhaastatteluilla. Haastateltavia oli yhteensä 10 kpl, joista neljä oli lasten vanhempia, neljä varhaiskasvatuksen ammattilaista ja yksi toimintaterapeutti sekä yksi puheterapeutti. Haastateltavat olivat iältään 28-50-vuotiaita, joista yhdeksän naista ja yksi mies. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin fenomenografisella aineiston analyysimenetelmällä. Ammattilaisten ja vanhempien käsitykset yhteistoimijuudesta varhaiskasvatuksen toimintaterapian yhteistoiminnassa jakaantuivat neljään eri kuvauskategoriaan, joissa yhteistoimijuus käsitettiin tiedon jakamisena, eri näkökulmien yhdistelynä, yhteistä päämäärää kohti työskentelynä ja yhdessä tekemisenä arjessa. Yhteistoimijuudessa nähtiin kolme eri teemaa, jotka olivat: roolit, yhteistoiminnan eri muodot ja lopputulos. Kuvauskategoriat olivat hierarkkisessa laajenevassa suhteessa toisiinsa siten, että seuraava kuvauskategoria piti sisällään myös edellisen. Kategorioiden välillä, niiden eroja ilmentäviä kriittisiä aspekteja olivat: toimijoiden tiedon yhdistäminen vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa, yhteisen tavoitteen tunnistaminen ja siihen toiminnassa sitoutuminen sekä arjen toimintaympäristöissä yhdessä toimiminen. Tutkimuksen tulokset mukailevat aiempaa tutkittua tietoa yhteistoimijuudesta ja terapeuttisesta yhteistoiminnasta erityisesti tiedon jakamisen, yhteistä päämäärää kohti työskentelyn ja yhdessä tekemisen kategorioiden osalta. Tulokset tuovat myös uutta pohjatietoa vielä vähän tutkitusta varhaiskasvatuksen yhteistoiminnasta, ja laajentavat käsitystä yhteistoimijuudesta erityisesti näkökulmien yhdistelyn kategorian osalta. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteistoimijuuden ja yhteistoimintaan pohjautuvan työtavan ymmärtämisessä ja kehittämisessä sekä kuntoutuksen että kasvatuksen piirissä.