Haku

Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä pedagogisesta vuorovaikutuksesta haastavissa kasvatustilanteissa.

QR-koodi

Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä pedagogisesta vuorovaikutuksesta haastavissa kasvatustilanteissa.

Tutkimuksemme aiheena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä laadukkaasta pedagogisesta vuorovaikutuksesta haastavissa kasvatustilanteissa. Halusimme myös selvittää, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajilla on lapsen haastavan käytöksen taustalla olevista syistä sekä millainen toimintaympäristö tukee pedagogiikkaa sosioemotionaalisen tuen tarpeessa olevan lapsen kanssa. Tämän lisäksi pyrimme selvittämään sitä, millaisen merkityksen varhaiskasvatuksen opettajat antavat laadukkaalle vuorovaikutukselle kohdatessaan sosioemotionaalisen tuen tarpeessa olevan lapsen. Tutkimuksemme aihe on tärkeä, sillä haastavia kasvatustilanteita varhaiskasvatuksessa on tutkittu Suomessa vähän ja lasten sosioemotionaaliset pulmat ovat yleisiä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksemme lähestymistapa oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua, jonka toteutimme yhdeksälle varhaiskasvatuksen opettajalle. Analyysimenetelmänä meillä oli teemoittelu. Varhaiskasvatusta koskevissa virallisissa asiakirjoissa painotetaan laadukkaan vuorovaikutuksen merkitystä. Tutkimuksemme osoitti, että kasvattajat käsittivät laadukkaan vuorovaikutuksen merkityksellisenä ja lasta monella tapaa tukevana. Varhaiskasvatuksen opettajat kertoivat pedagogiikan taustalla olevista pedagogisista toimintatavoista, kasvattajien tiimityön merkityksestä ryhmän hyvinvoinnille sekä ammatillisuuden tärkeydestä. Haastavien kasvatustilanteiden taustalla kerrottiin vaikuttavan lapsen fyysisyys, rajojen kokeilu, oppimisen pulmat, kielelliset ja kommunikoinnin haasteet, aistiyliherkkyys, keskittymisen haasteet sekä lapsen ryhmään sopeutumattomuus. Lisäksi haasteita muodostui vanhempien ja varhaiskasvatuksen välisessä yhteistyössä. Kasvattajan toiminta käsitettiin merkittävänä haastavissa kasvatustilanteissa. Turvallinen toimintaympäristö nähtiin koostuvan fyysisestä, sosiaalisesta ja psyykkisestä ulottuvuudesta. Lisäksi kasvattajien käsitys laadukkaasta vuorovaikutuksesta muodostui kasvattajien omasta toiminnasta ja lapsen mahdollisuudesta harjoitella vuorovaikutustaitoja.

Tallennettuna: