Marko Tapani Malvela, 2003. Lähestymisnopeuden vaikutus käännöksen voimantuottoon ja nopeuteen vapaauinnissa. Biomekaniikan pro gradu –työ, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän Yliopisto, 73 sivua. Käännöksellä on vaikutusta kilpauintisuorituksen kokonaisaikaan. Sen suhteellinen vaikutus kasvaa uintimatkan lyhentyessä. Lyhyillä vapaauintimatkoilla, 25 metrin altaalla, käännöksen merkitys k okonaisajasta on jopa 20 - 36 % (Thayer & Hay, 1984). Tämä seikka nostaa käännöksen harjoi ttelun yhdeksi tärkeäksi kokonaisuudeksi startti- ja uintitekniikkaharjoittelun rinnalle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää uimarin lähestymisnopeuden vaikutuksia käännöksen nopeuteen ja voimantuottoon kansainvälisen (kv)- ja kansallisen (kans.) tason uimareilla. Uimarit (n=9) suorittivat viisi valojänisohjattua käännöstä, joista ensimmäinen suoritettiin 55 %:n tasolla 50 metrin ennätyksestä ja loput kumuloituvasti 15 %:a suuremmilla nopeuksilla. Käännösponnistuksen aikaisia kineettisiä muuttujia mitattiin käännöspäätyyn kiinnitetyn voimalevyn (2d) avulla (voima, vastusvoima, impulssi) ja kinemaattisia muuttujia videoanalyysin (50hz) avulla (nopeudet, kulmat, kontaktien kestot). Voimat analysoitiin codas -ohjelmalla ja videootokset swimex-ohjelmalla. Tulosten perusteella voitiin todeta käännösponnistuksen nopeutuvan (2.61-2.72m*s-1, p<.05), voimatasojen (keskiarvoinen voima 407 N - 442 N) ja käännösetäisyyden kasvavan (polvikulma 57 -61.8°) lähestymisnopeuden kasvamisen seurauksena. Ponnistusvoimataso nousi aluksi lähestymisnopeuden kasvun myötä, mutta kääntyi laskuun lähestyttäessä 100 %:n nopeuksia. Vertailtaessa kv- ja kans. tason uimareita toisiinsa havaittiin kv tason uimare iden saavuttavan suurempia voimia ja nopeuksia kans. tason uimareih in verrattuna. Käännösponnistuksen kv tason uimarit suorittivat suoraviivaisesti ilman kiertoliikettä. Sen sijaan kans. tason uimarit kiertyivät voimakkaasti ponnistuksen aikana. Kv tason uimareiden voima-aikakäyrä muistutti Bounching ball- tyyppistä käyrää (Horita ym. 2002) symmetrisen muotonsa ansiosta, kans. tason uimareilla käyrän muodon vaihdellessa. Lähestymisnopeuden kasvaminen nopeutti käännöstä kaikilla koehenkilöillä. Uimarin kyky tuottaa ponnistusvoimaa ei kuitenkaan täysin selitä hyvää käännösnopeutta. Siihen vaikuttavat mm. käännösetäisyys seinästä sekä suurilla nopeuksilla taito liukua läpi vastustavien vesimassojen. Kansainvälisen tason uimari ponnistaa suoraviivaisesti ulos seinästä. Kansallisen tason uimari kiertyy pituusakselinsa ympäri ponnistuksen aikana. Tämä tutkimus vahvistaa hypoteesin, jonka mukaan kansainvälisen tason uimari on parempi kääntyjä verrattuna kansallisen tason uimariin. Käännökset ja uimarit ovat kuitenkin erilaisia, eikä kansainvälisen uimarin käännös ole välttämättä aina optimaalinen.