Väestömme ikärakenne on vanhenevaa, johon on havahduttu esimerkiksi ikääntyneiden virkistystoiminnan kasvattamisen osalta. Tämä näkyy muun muassa taidelähtöisten menetelmien sovellettavuudessa, niiden viemisessä hoivaympäristöihin sekä muusikoita hoivaympäristöihin suuntaavien erikoistumiskoulutuksien tarpeen lisääntymisenä. Musiikin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä on saatavilla runsaasti tietoa, mutta siitä huolimatta sairaalaja hoivamuusikkoudesta toimimisesta on tietoa verrattain vähän. Tutkimukset ovat tuottaneet tähän mennessä tietoa runsaimmin asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta musiikin hyvinvointivaikutuksiin liittyen. Tästä syystä on tärkeää tuottaa tietoa myös hoivamuusikon näkökulmasta sekä selvittää mistä elementeistä he kokevat identiteettinsä muodostuvan hoivaympäristöissä työskennellessään. Haastattelututkimukseni perustuu tiedon ja ymmärryksen tuottamiseen ammattimuusikoiden kokemuksista hoivaympäristöissä työskentelystä aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa haastateltiin neljää ammattimuusikkoa, joilla löytyi kokemusta sairaaloista sekä hoivaympäristöissä työskentelystä. Hoivaympäristöihin lukeutui esimerkiksi erilaisia hoivapalveluita tuottavat laitokset, palvelutalot, päivä- ja hyvinvointikeskukset. Haastateltavilla ei ollut hoivamuusikkouteen suuntaavia erikoistumiskoulutuksia. Tästä syystä saatiin lisätietoa kentällä jo-toimivien muusikoiden näkökulmista ja kokemuksista. Musiikin ja hyvinvoinnin kenttien kohtaamispaikoissa toimii useita erilaisia toimijoita ja ala kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi musiikin ja hyvinvoinnin alan toimijoiden keskuudessa. Aihe on erittäin ajankohtainen yhteiskunnallisesti sekä myös koulutuspoliittisesta näkökulmasta. Tutkimuksen avulla voidaan myös pyrkiä edistämään yhteistoimijuutta musiikkialan sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välillä.