Tämä pro gradu -tutkielma tarkasteli työttömyysturvan aktiivimallia koskevia diskursseja sanomalehden mielipidekirjoituksissa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaista ajallista muutosta mielipidekirjoitusten diskursseissa aktiivimallista on havaittavissa. Tutkielman lähtökohtana oli näkemys siitä, että diskurssit työttömyysturvan aktiivimallista liittyvät laajempaan keskusteluun yhteiskunnallisesta suhtautumisesta työttömyyteen. Tutkielman teoreettinen ja metodologinen viitekehys pohjautui Michel Foucault`n tiedon arkeologiseen diskurssianalyysiin. Aineistona tutkielmassa toimi Helsingin Sanomissa vuosina 2017–2019 julkaistut mielipidekirjoitukset työttömyysturvan aktiivimallista. Aineisto koostui yhteensä 43 aktiivimallia käsittelevästä mielipidekirjoituksesta. Aineiston analyysi tuotti tu-loksia siitä, mitkä diskurssit korostuivat aktiivimallin toteuttamisen eri ajankohtina. Lisäksi huomiota kiinnitettiin diskurssien ajalliseen kerroksellisuuteen ja diskurssien välisiin valtasuhteisiin. Tutkimuksen perusteella muodostui kolme ajallista muutosta kuvaavaa diskurssia työttömyysturvan aktiivimallista: diskurssi kaltoinkohtelusta, diskurssi toimivimmista ratkaisumalleista ja diskurssi epäkohdista. Tutkielman tulokset osoittivat, että ennen aktiivimallin voimaantuloa diskursseissa painottuivat näkemykset siitä, mitä aktiivimalli saa työttömän oletettavasti tuntemaan ja kokemaan. Aktiivimallin tultua voimaan alkuvuodesta 2018 keskityttiin kuvaamaan aktiivimallia parempia keinoja tukea työttömiä. Kun aktiivimallin ensimmäinen tarkastelujakso oli päättynyt huhtikuussa 2018, korostuivat näkemykset ja kokemukset siitä, miten aktiivimalli ei toimi. Tutkielman tuloksissa painottui näkemys siitä, että työttömien tukemisella on merkittävämmät vaikutukset työllistymiseen kuin aktiivimallin mukaisilla sanktioilla.